16/08/2019

0 Comments

”Lapissa kaikki kukkii nopeasti”

Lyhyessä ja oikukkaassa kesässämme on tänä vuonna kuollut hämmästyttävän moni merkittävä suomalainen kirjailija: Leevi Lehto, Kirsti Simonsuuri, Claes Andersson, Matti Mäkelä. Nyt, paikoin poikkeuksellisen kuivan kesän alkaessa kääntyä hiljalleen syksyksi tulee mieleen Eino Leinon (1878 – 1926) tuotannossaan usein toistama ajatus, että ainoa iäinen on ihmisen henkinen ikävä; vaivaiskoivutkin vihertävät kylmässä Pohjolassa vain tuokion. Kestävää […]

Continue reading...

18/07/2019

0 Comments

Karppanen: Hautausmaalla

”Jo on menny maalima hulluksi, kun hautuumaalla ruvetaan esittämään elokuvia!” tokaisi Jorma. ”Aaa. Eläviä kuvia kuolleille! Täälläkö meillä?” kysyi Leo.   ”Ei, kun Helsingissä”, Jorma selvensi ja lisäsi: ”Eipä sillä, onhat sitä iät ja ajat haudoilla syöty ja juotu, itketty ja naurettu ja itkuvirsiä laulettu.”   Kustaava mietti, mitä sanoisi. ”Moni elokuva on varmasti hautuumaalla […]

Continue reading...

27/06/2019

0 Comments

Karppanen: Juurettomia vesikasveja

Muistattehan, kuinka Hietalan rouva taannoin irvaili ukolleen sillä, että jotkut väittävät olevansa kasvissyöjiä, mutta kuitenkin pistelevät hyvällä halulla kaloja ja äyriäisiä.   Taas oli sattunut kahvilassa tapaus, että muuan nuori neiti oli kysynyt, onko muuta kasvissyöjälle sopivaa kuin kalapullat.   ”Niissä on kyllä kalaa”, oli Hietalan rouva anteeksipyydellen vastannut.   ”Ei haittaa”, oli asiakasneito huikannut […]

Continue reading...

25/06/2019

0 Comments

Makeita porkkanoita

Kaikki on kuolemaan olemista, päätteli Martin Heidegger. Tai itse asiassa hän vain kehitteli eteenpäin sitä Augustinuksen ajatusta, että elämämme on elämistä kuolemassa, kuoleman ympäröimänä. Ja että eläessämme kuolemme loputtomasti. ”Näin kuolen hiukan joka päivä”, kirjoitti Eeva-Liisa Manner. Ja jatkoi (suluissa): ”(mitä enemmän rakastan, sitä enemmän kuolen)”. Erään toisen proosarunonsa nimeksi Manner laittoi aforistisen lauseen: ”Etäisyys […]

Continue reading...

24/06/2019

0 Comments

Juhannus isä Ambrosiuksen seurassa

Ensimmäisenä päivänä, aamulla kello viisi aamutuuli on jo herännyt, havisuttaa hiljaa vaahteroiden ja kriikunapuiden lehtiä, kriikunaraakileet näyttävät oliiveilta, ja aurinko on vaaleaa kultaa kuusien takana. Hiljaisuus on hyvin läsnä kesäaamussa, ainoa vähäinen ääni pienen valkoisen koiran kynsien rapina parvekkeen lautalattiaa vasten. Olen kulkenut kolme päivää isä Ambrosiuksen seurassa – varhaiset aamut, jolloin kaikki muut vielä […]

Continue reading...

11/06/2019

0 Comments

Pyhyys ja pyhät

Pyhyys Käsitys pyhyydestä oli laajasti tunnettu jo antiikin ajan uskonnoissa. Kreikan kielessä ”profaani” (kreik. profanoV) merkitsee maallista, epäkunnioitettavaa ja arkista eli kaikkea sellaista, mikä on vailla osuutta objektiiviseen todellisuuteen. Objektiivinen olevainen on taas klassisen maailmankuvan mukaan pysyvä, ikuinen, aito, ja siksi ainoa arvokas ja kunnioitettava. Toisin sanoen ”profaani” on alkuperäisen merkityksensä mukaan vailla tulevaisuutta, ohimenevä […]

Continue reading...

29/05/2019

0 Comments

Jumala aloitti luomistyönsä illalla

Kaksi kertomusta: Kummassakin ihminen putoaa tai hyppää tai hänet työnnetään suunnattoman korkealta. Toisessa kertomuksessa hän kuolee, toisessa ei. Jotta säilyisi vahingoittumatta, täytyy tapahtua ihme. Joel Haahtelan romaanissa Adèlen kysymys (Otava 2019) – jonka alaotsikko on pienoisromaani – minäkertoja on suomalainen yliopiston opettaja. Hän on aloittanut teologian opinnot mutta innostunutkin Raamatun kielistä kreikasta ja latinasta. Sittemmin […]

Continue reading...

26/05/2019

0 Comments

Arkkipiispa Johanneksen piispaksi vihkimisestä 50 vuotta

Tänään 26.5.2019 tuli kuluneeksi 50 vuotta arkkipiispa Johanneksen (1923-2010) piispaksi vihkimisestä. Luterilaisesta taustasta tullut varsinaissuomalainen teologian tohtori Johannes Wilho Reino Rinne oli siirtynyt ortodoksiseen kirkkoon 1966 ja vihitty diakoniksi, papiksi ja arkkimandriitaksi Konstantinopolin äitikirkossa. Ekumeeninen patriarkaatti samoin kuin myös Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali näkivät kuinka suuren lahjan Suomen ortodoksinen kirkko Johanneksessa oppineena teologina, […]

Continue reading...

24/05/2019

0 Comments

Karppanen: Kananpojan tanssi

Tipu Tipatius oli iloinen, kun oli vapautunut ahdistavasta munankuoresta. Sai siinä nokalla nakutella, ennen kuin kova kuori antoi periksi. Munassa oli ollut pimeää, uh! Tilaa tanssimiselle kovin vähän. Ei hän usein ollut munassa ollessaan tanssinutkaan, paitsi siinä taulunäyttelyssä, säveltäjä Modest Musorgskin iloksi.   Nyt Tipu tanssi. Ruoho oli vihreää, kevään kukkaset juuri puhjenneet. Tipu ei […]

Continue reading...

16/05/2019

0 Comments

Karppanen: Lahnan kutua ja viljan kasvua

”Miksi niitä autoja siunataan?” ihmetteli Leo. ”Ja moottoripyöriä?”  jatkoi Jorma. Kustaava tulkitsi niin, että häneltä tätä asiaa kysytään, ryyppäsi kahvia ja alkoi selittää: ”Onhan sitä siunattu kautta aikain laivoja. Merenkulku oli vaarallista ja siihen vaadittiin laivaonnea ja niinpä pyydettiin apua Pyhältä Nikolaokselta, joka oli erityisesti merenkulkijain ja kalastajain suojelija. Tänä päivänä autoilu ja moottoripyöräily on […]

Continue reading...