Kirkolliskokousedustaja Hannu Hoskonen: ”Kirkon perustoiminnat on turvattava kaikissa seurakunnissa!”

30/05/2014

Haastattelu

Haastattelussa Hannu Hoskonen pohtii muun muassa tiukassa taloudellisessa tilanteessa elävien seurakuntien yhteistoiminnan edellytyksiä, kirkon hallinnon uudistamista ja piispojen merkitystä ortodoksisessa kirkossa. Euroopan Unionin liittovaltiokehitys ja Saksan taloudellinen valta Euroopassa huolestuttaa Hoskosta.

Ilomantsilainen Hannu Hoskonen on kirkolliskokousedustaja. (Photo: Aristarkos Sirviö)

Ilomantsilainen Hannu Hoskonen on kirkolliskokousedustaja.
(Photo: Aristarkos Sirviö)

Syrjäseutujen alasajoa!

”Hallituksen tavoitteena on ajaa alas syrjäseutujen palvelut. Sote-uudistus on susi lampaan vaatteissa. Rahat ja niiden mukana valta siirretään suunniteltuihin erityisvastuualueisiin (erva)”, sanoo ilomantsilainen pitkän linjan poliitikko Hannu Hoskonen.
Hän oli Suomen Keskustan kansanedustajana vuodesta 2003 vuoteen 2011 ja edusti Pohjois-Karjalan vaalipiiriä. Nykyään hän on Ilomantsin kunnanvaltuuston ja ortodoksisen seurakunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Ortodoksisen kirkon kirkolliskokousedustajaksi hänet valittiin Karjalan hiippakunnasta viime vuonna.
Hallinnon keskittäminen suuriin alueellisiin yksiköihin vie Hannu Hoskosen mukaan elinvoiman maaseudulta.
”Hallituksen politiikka näkyy selvästi tällä Ilomantsissakin. On mahdotonta saada esimerkiksi tiepiiristä varoja teiden tai siltojen kunnostamiseen. Hallituksen tavoitteena on luoda suuria aluekeskuksia, joiden elinvoima turvataan syrjäseutujen kustannuksella”, väittää Hoskonen.

Samankaltaista kehitystä ortodoksisessa kirkossa

Samankaltaista kehitystä hän on huomannut myös Suomen ortodoksisessa kirkossa.
”Väkimäärältään pienen kirkon jäsenet elävät levällään ympäri Suomen. Tässä tilanteessa oman seurakunnan toiminnat korostuvat. Jos päätösvalta viedään suuriin yksiköihin, johtaa se pienten seurakuntien näivettymiseen. Kirkko on nähtävä kokonaisuutena ja kirkon perustoiminnat on turvattava kaikissa seurakunnissa”, vaatii Hoskonen.
”Viime kirkolliskokouksessa minua järkytti kun piispaa ei valittu Oulun hiippakuntaan. Pohjois-Suomi on valtava alue. Se tarvitsee oman hiippakunnan ja hiippakuntapiispan. Näin kirkko osoittaa vastuullisuutta ja huolenpitoa väkimäärältä pienen, mutta pinta-alaltaan suuren hiippakunnan seurakuntalaisia kohtaan”, linjaa Hannu Hoskonen.
Hän on huolissaan pohjoissuomalaisten mielialoista, kun päätös omasta hiippakuntapiispasta siirrettiin epämääräiseen tulevaisuuteen.

Hannu Hoskonen marraskuussa 2013 kokoontuneessa kirkolliskokouksessa Valamon kulttuurikeskuksessa. (Photo: Aristrakos Sirviö)

Hannu Hoskonen marraskuussa 2013 kokoontuneessa kirkolliskokouksessa Valamon kulttuurikeskuksessa.
(Photo: Aristarkos Sirviö)

”Hiippakuntapiispa on keskeinen henkilö. Hiippakuntapiispa on hajallaan eläville seurakuntalaisille kokoava hahmo. Esipaimenen vierailut ovat kohokohtia seurakuntien elämässä”, toteaa Hoskonen.
”Kolme hiippakuntaa piispoineen on kirkolle suuri voimavara ja toiminnallisesti erityisen tärkeää, alleviivaa Hoskonen. Hän on pahoillaan kirkolliskokouksen enemmistön suhtautumisesta kirkon arkkipiispaan.
Hoskosen mielestä arkkipiispalla on kirkossa erityinen asema ja merkitys.
”Hän tarkastelee asioita koko kirkon kannalta yli hiippakuntarajojen. Hän on tiennäyttäjä ja edustaa koko kirkkoa. Kirkon perinteessä piispoilla ja erityisesti arkkipiispalla on keskeinen asema”.

Kirkon hallintoa uudistetaan

Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa uudistetaan kirkolliskokousten tekemien päätösten mukaisesti. Marraskuussa kokoontuva seuraava kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen kirkon hallintoa pohtineen työryhmän esityksen. Se saa Hannu Hoskosen mietteliääksi. Hän edellyttää kirkon päätöksentekijöiltä avarakatseisuutta ja seurakuntien itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.
”Kirkon hallintoa uudistettaessa on muutosten perustuttava seurakuntien vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja yhteiseen tahtoon.” Hoskonen tukee arkkipiispan kantaa, että Suomen ortodoksisessa kirkossa on kolme hiippakuntaa ja kolme hiippakuntapiispaa.
”Hallintoa uudistettaessa päätösvaltaa ei tule viedä seurakunnista hallinnollisiin keskuksiin. Oma itsenäinen seurakunta on seurakuntalaisten mielissä keskeistä. Koko kirkon toiminta nojaa vapaaehtoiseen työhön”.

Artkkipiispa Leo ja kirkolliskokousedustaja Hannu Hoskonen vuoden 2013 kirkolliskokouksessa. (Photo: Aristarkos Sirviö)

Artkkipiispa Leo ja kirkolliskokousedustaja Hannu Hoskonen vuoden 2013 kirkolliskokouksessa.
(Photo: Aristarkos Sirviö)

”Hyvä esimerkki on Ilomantsin seurakunta, jossa on noin tuhat jäsentä. Seurakuntalaiset osallistuvat kirkon työhön innokkaasti ja seurakunnassa toimii muun muassa kirkkolaulupiiri, kirkkokuoro, lasten- ja nuorten kerhoja, tiistaiseuroja ja järjestetään erilaisia kursseja. Kaikkea toimintaa en edes muista”, nauraa Hoskonen. ”Väkimäärään nähden toiminta on varsin laajaa”.
Hannu Hoskonen kertoo seurakunnan toiminnan olevan varsin avointa ja läpinäkyvää. Esimerkiksi seurakunnan kaikkien toimielinten pöytäkirjat on luettavissa internetissä. ”Laajassa seurakunnassa ei kaikilla ole mahdollisuutta lähteä erikseen lukemaan pöytäkirjoja seurakunnan kansliaan”.
”Tämä lisää seurakuntalaisten luottamusta omaa seurakuntaa kohtaan ja lisää valmiutta toimia seurakunnan hyväksi”, päättelee Hoskonen. ”On aivan eri asia toimia vapaaehtoistyössä omassa seurakunnassa kuin jossakin suuren hallintokeskuksen sivupisteessä!”

Seurakunnat taloudelliseen yhteistyöhön

Hannu Hoskonen on kirkolliskokouksen talousvaliokunnan jäsen. Sen työhön hän on tyytyväinen.
”Talousvaliokunnan työ on esimerkki hyvästä ja avoimesta keskustelusta. Kirkolliskokouksessa tehtiin vastuullisia ratkaisuja, joita kirjattiin mietintöön. Erityisesti haja-asutusseuduilla seurakunnat pienenevät ja esimerkiksi kiinteistömassan hoito vaatii suuria taloudellisia panostuksia; seurakuntien yhteistyötä talousasioissa pitää lisätä. Mutta ei pakkoliitoksilla! Yhteistyön tulee perustua tarpeeseen ja vapaaehtoisuuteen. Kirkolliskokouksessa on kuunneltava ja kunnioitettava seurakuntien kantoja. Viime kokouksessa Etelä-Suomesta valitut kirkolliskokousedustajat eivät kunnioittaneet muiden hiippakuntien edustajien näkemyksiä vaan käyttivät enemmistöään äänestyksissä omien esitystensä läpiviemiseksi”, valittelee Hoskonen.

Euroopan Unionissa on Saksan ylivalta

Haastattelun päätteeksi Hannu Hoskonen nostaa esiin häntä huolestuttavan kehityksen Euroopan Unionissa.
”Euroopan Unionissa näkyy selvästi Saksan ylivalta. Ylivahva euro kurittaa pienten jäsenvaltioiden taloutta ja tukee vahvaa Saksan taloutta”.
Siksi Hoskonen vaatii Euroopan Unioniin avoimempaa talouskeskustelua ja Saksan ylivallan purkamista.
”Unionin reuna-alueet eivät saa olla Saksan hyvinvoinnin maksajina. Liittovaltiokehitys Euroopan Unionissa rakentuu Unionin suurten valtioiden poliittisen vallanhalun ympärille”.
Tälle kehitykselle Hoskonen toivoo vahvaa reagointia Suomesta.
”On rohkeasti otettava esiin Suomen kansallinen etu ja sen on oltava EU-politiikan lähtökohta, vaatii Hannu Hoskonen.

Aristarkos Sirviö

, , , , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

%d bloggers like this: