Halkin luostarikirkossa munkiksivihkimys helluntaina

31/05/2014

Haastattelu

Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) pääsihteeri isä Heikki Huttunen vieraili toukokuussa Konstantinopolissa. Simeon ja Hanna sai tilaisuuden kysellä Ekumeenisen patriarkaatin uutisia isä Heikiltä matkan jälkeen.

Isä Heikki matkalla Halkin saarelle.  (Photo: Risto Leppänen)

Isä Heikki matkalla Halkin saarelle.
(Photo: Risto Leppänen)

Isä Heikin mukaan Ekumeenisen patriarkaatin tilanne on todella parantunut.

”Turkissa on tapahtunut edistysaskeleita, jotka ovat pieniä mutta ne ovat todellisia”, isä Heikki kertoo. ”Turkin yhteiskunta on avautunut oikeasti, ja kysymys on siitä, löytääkö Turkin yhteiskunta uudenlaisen katsannon. Turkin tasavallan perintö on aika raskas. Tasavallan syntyyn liittyy tiettyä väkivaltaisuutta, ja siitä johtuvat myös näkemyserot puolentoista miljoonan armenialaisen kohtalosta. Tasavallan yhtenäisyys luotiin turkin kielen ja virallisen islamin perustalle, ja siinä kristityn vähemmistön asema oli täysin kestämätön.”

”Mutta nyt vallassa oleva AK –puolue perustaa eri ajattelutapaan”, isä Heikki jatkaa. ”Meidän on vaikea käsittää sitä. AK edustaa maltillisia oikeistolaisia islamilaisia, ja se on antanut tilaa islamin eri ilmenemismuodoille Turkissa. Se on uutta. Samalla myös muut vähemmistöt ovat saaneet tilaa, ja esimerkiksi armenialaiskysymyksestä siellä puhutaan avoimesti nyt jo.”

”Näistä asioista saa puhua nyt avoimesti Turkissa”, hän painottaa. ”Lisäksi on tapahtunut monia pieniä edistysaskeleita, niin että patriarkaatin toiminta on helpottunut Turkissa. Nykyään ulkomaan kansalainen voi hakea Turkin kansalaisuutta, jos hän on Ekumeenisen patriarkaatin työntekijä, hän saa työluvat ja kaikki toimii normaalisti toisin kuin aikaisemmin. Silloinhan oli tämäkin ongelma, että piispaksi ei voinut valita muita kuin syntyperäisiä Turkin kansalaisia. Se on nyt muuttunut.”

”Nyt pyhän synodin jäsenet voivat hakea Turkin kansalaisuutta ja useampi piispa on sen jo saanutkin. Se on todella muuttanut tilanteen ihan täysin.”

 Paluumuuttoa Kreikasta

Isä Heikki kertoo myös, miten Turkin talouselämä voi hyvin, ja sillä on seurauksensa:

Nyt nuoret kristityt konstantinopolilaiset pysyvät siellä, perustavat perheen, saavat lapsia, saavat työpaikan ja pysyvät siinä maassa eivätkä enää lähde pois. Päinvastoin. Takaisin Turkkiin on muuttanut Kreikasta jonkin verran aikaisempia poismuuttaneita, koska he löytävät nyt töitä sieltä.” Niinpä patriarkaatin tilanne on nyt optimistinen.”

Hän lisää kuitenkin:

”Mutta onhan se koko ajan veitsen terällä. Halkin teologista akatemiaaei esimerkiksi ole avattu. Sehän olisi kaikkein tärkein merkki, mutta sitä merkkiä ei vielä ole nähty. Koko ajan sitä lupaillaan, mutta…”

Uusi munkki vihitään Halkiin helluntaina

Isä Heikki kävi vierailunsa aikana myös Halkilla ja sanoo iloinneensa kovin siellä käynnistä.

”Voi sanoa, että aikaisemmin siellä on ollut noin yksi munkki veljestönä, mutta nyt siellä on viisi munkkia – ja helluntaina vihitään munkiksi ja diakoniksi yksi uusi munkki. Siis luostariin vihitään luostarin pysyväksi omaksi munkiksi uusi munkki, ja se on oikea uutinen.”

Munkiksi 8.6. vihittävä noviisi Dimitrios esittelee Halkin luostarikirkkoa ja siellä olevaa ihmeitätekevää Jumalanäidin ikonia. (Photo: Risto Leppänen)

Munkiksi 8.6. vihittävä noviisi Dimitrios esittelee Halkin luostarikirkkoa ja siellä olevaa ihmeitätekevää Jumalanäidin ikonia. (Photo: Risto Leppänen)

Bursan metropoliitta Elpidophoros

Bursan metropoliitta Elpidoforos Lambriniadis on Halkin teologisen koulun johtaja. Kuvassa keskellä.
(Photo: Halkin teologinen koulu )

Halkin koulun ja luostarin johtajana toimii nykyään metropoliitta Elpidoforos – ”toivon tuoja”, kääntää isä Heikki hänen nimensä suomeksi.

Halkin koululla on selkeät suunnitelmat, millainen uusi teologinen koulu sinne rakennetaan. Voi tutustua arkkitehtien piirroksiin siitä uudesta rakennuksestakin.

”Se vaikuttaa todella hienolta, rakennus tulisi kokonaan mäen sisään eikä siten muuttaisi maisemaa lainkaan. Suunnitteilla on teologinen koulu, joka keskittyisi jatkotutkintoihin ja tutkimukseen.  Tähän saakkahan se on ollut tyypillinen pappisseminaarikoulu ja luostarikoulu, mutta kun se avataan, siitä tulee kansainvälinen yliopistotasoinen tutkijoiden paikka. Se on avoin niin miehille kuin naisille ja sen opetuskielenä tulee olemaan englanti. Siellä opiskellaan myös turkkia ja kreikkaa, mutta yleinen opetuskieli on siis englanti. Siellä on toisin sanoen ihan nykyaikainen näky.”

”Ja jokainen tajuaa, että kun se koulu saa toimintaluvan, siitä tulee aivan loistava teologisen tutkimuksen, ajattelun ja keskustelun keidas kristinuskon ja islamin kohtaamispaikka, ja se tulee olemaan Euroopan suurimmassa kaupungissa Istanbulissa. Se olisi suuri bonus Turkille. Uskon, että kun Turkin viranomaiset tämän tajuavat, se on hyvin suuri merkki edistyksestä.”

 Patriarkka Bartolomeos ja henkinen johtajuus

”Konkreettinen asiahan on myös se jo tehty päätös, että suuri synodi pidetään vuonna 2016,” isä Heikki jatkaa ja hämmästelee, että tämä tieto on hädin tuskin ylittänyt uutiskynnyksiä. ”Semmoinen päätös on kuitenkin tehty, ja se oli hieno näyttö siitä, että ortodoksiset kirkot kykenevät tekemään yhteisiä päätöksiä. Se on myös osoitus patriarkka Bartolomeoksen johtajuudesta, koska se on hänen ansiotaan – kirkkommehan ovat muuten hyvin eripuraisia.”

Isä Heikki on kertomassa matkaseurueen jäsenille Hagia Sofiasta seisten kirkon etupihalle sijoitetussa varhaiskristillisessä ambonissa. Oikealla matkalaisten turkkilainen opas. (Photo: Risto Leppänen)

Isä Heikki on kertomassa matkaseurueen jäsenille Hagia Sofiasta seisten kirkon etupihalle sijoitetussa varhaiskristillisessä ambonissa. Oikealla matkalaisten turkkilainen opas. (Photo: Risto Leppänen)

”Niin, se todellakin on hänen johtajuutensa merkki, koska hän on kyennyt saamaan aikaan Turkin valtion kanssa sopimuksen, että tuo kokous voidaan siellä pitää. Sopimukseen kuuluu, että se pidetään 300 –luvulta olevassa pyhän Irinin kirkossa, joka on nykyään konserttisalina. Siellä pidettiin myös toinen ekumeeninen synodi vuonna 381, joten se on siksikin mahdollisimman hieno paikka tälle hankkeelle. Se on Hagia Sofian vieressä.”

Isä Heikki pitää jo kutsun esittämistä todellisena henkisenä voittona.

 Paavin ja patriarkan tapaaminen

Patriarkka Bartolomeos tapasi myös aivan äsken paavi Franciscuksen Jerusalemissa. Isä Heikki pitää tätä tapaamista hyvin merkittävänä, ja selittää taustaa:

”Se on erityisen merkittävä siksi, että muistellaan todella vallankumouksellista tapahtumaa 50 vuotta sitten. Silloin alkoi rakkauden dialogi, kuten sitä kutsutaan, ja se alkoi kahden radikaalin kirkonjohtajan välillä, patriarkka Athenagoraan, jota me tunnemme liian huonosti, ja paavi Johannes XXIII:n, joka vastikään kanonisoitiin pyhien joukkoon kuuluvaksi. Näiden kahden miehen välillä oli aivan uskomaton ystävyys kirkkojen 1000 –vuotisen eron ja jopa vihollisuuden jälkeen. Johannes XXIII ehti kuolla, ja varsinainen tapaaminen toteutui siten paavi Paavali VI kanssa. Mutta myös hänen ja Athenagoraan välillä oli lämmin ystävyyssuhde.”

”Kun Athenagoras lähetti ensimmäisen kirjeen Johannes XXIII:lle, hän aloitti sen sitaatilla Johanneksen evankeliumista: ´Oli mies, Jumalan lähettämä. Hänen nimensä oli Johannes`. Se, miten nämä kirkonjohtajat suhtautuivat toisiinsa, osoittaa suurta rohkeutta.”

”Kerrotaan myös siitä, kun Paavali VI tuli ensimmäisenä paavina tuhanteen vuoteen vierailulle Istanbuliin. Patriarkaattihan sijaitsee kaupunginosassa, joka 50 –luvulla tyhjeni, kun kreikkaa puhuvat pakenivat Konstantinopolista, ja se oli täydellinen slummi, puolet rakennuksista olivat sortumaisillaan. Se oli surkea pitkälle vielä 90 –luvun alkuun asti, mutta nyt se on siistiytynyt kovasti.”

”Patriarkaatti oli Paavali VI:n vierailun aikaan hyvin vaatimaton, koska päärakennus oli palanut vuonna 1940 ja se saatiin rakentaa uudestaan vasta 1988. Kun Paavali VI tuli sinne 1960 –luvulla, se oli todella patriarkaatin surkeinta aikaa ulkonaisesti, ja hän oli puhjennut kyyneliin ovella. ´Täälläkö te olette?´ olivat hänen sanansa Athenagoraalle.”

”Tämä taustahan on erittäin voimakas, ja juuri sitä muistellaan nyt, 50 vuotta myöhemmin – tätä todella rohkeitten miesten aloitteellisuutta, koska alkoi ortodoksisen ja katolisen kirkon vuoropuhelu, josta on käytetty nimeä rakkauden dialogi.”

 Rakkauden dialogi

”Tämä dialogi on sekä vaikea että helppo. Se on siinä mielessä helppo, että ortodokseilla ja katolilaisilla on niin paljon yhteistä. On yhteinen taju siitä, mikä on Kirkko, että siten puhutaan samoista asioista melkein samoilla sanoilla. Totta kai teologinen lähestymistapa on lännessä ja idässä erilainen, mutta voisin sanoa, että se on vain aste-ero. Jos ajatellaan reformaation tuloksena syntyneitä kirkkoja, ero on aivan toista luokkaa – läntinen teologia tavallaan lähtenyt omille teilleen, jolloin eläytyminen toisen ajattelutapaan on paljon vaativampaa.”

Isä Heikki selittää ortodoksisen ja katolisen kirkon käsittävän, että Kirkko perustuu eukaristiaan ja piispan, papin ja diakonin palvelutehtävät samalla tavalla.

”En tarkoita pelkästään sitä, miten kirkko tänä päivänä toimii, vaan sitä, mikä on pohjimmainen ajatus, idea – vaikka emme olekaan sen ajatuksen tai ihanteen tasolla millään lailla, niin kuitenkin meillä on yhteinen käsitys siitä, mitä Kirkko tarkoittaa.”

”Yhteistä on myös tavallisen kristityn elämä, miten kristinusko tavallisen kristityn arjessa näkyy. Sillä tavalla on helppo ymmärtää toinen toistaan.”

Mikä sitten on vaikeutena?

”Kaikkein vaikeinta tässä dialogissa on politiikka – kaikki historiasta aiheutuvat epäluulot, käydyt sodat ja vihollisuudet. Kaikki se, mikä kasvaa suurista kiistoista ja vääryyksistä, joita on tapahtunut. Niiden raja-aitojen ylittäminen on hyvin vaativaa, ja sen takia tämä rakkauden dialogikin on välillä tökkinyt sangen pahasti”, isä Heikki vastaa.

 Franciscus ja Bartolomeus, veljet Kristuksessa

Isä Heikin mielestä patriarkka Bartolomeos ja paavi Franciscus ovat ihmisinä hyvin samankaltaisia ja heillä on paljon yhteistä.

Patriarkka Bartolomeoksen ja paavi Franciscuksen välillä vallitsee lämmin ystävyys. (Photo: Ekumeeninen patriarkaatti)

Patriarkka Bartolomeoksen ja paavi Franciscuksen välillä vallitsee lämmin ystävyys. (Photo: Ekumeeninen patriarkaatti)

Hän kertoo kuulemansa anekdootin patriarkan vierailusta paavi Franciscuksen virkaanasettajaisjuhlallisuuksiin:

”Sehän oli ensimmäinen kerta ehkä koskaan, kun Konstantinopolin patriarkka on ollut Rooman piispan virkaanasettamistilaisuudessa. Ja patriarkka Bartolomeos asui tuolloin Franciscuksen luona. No, hänellä on siellä vierashuone, ja siellä Bartolomeus asui kaikki ne päivät, jotka oli Roomassa. Söivät kaikki ateriat yhdessä.”

”Että heillä on varmaan paljon enemmän yhteistä kuin mitä arvataankaan.”

Ja tietysti Jerusalemin –tapaamista kuvaavista videoista tuon heidän todellisen ja lämpimän ystävyytensä voi jokainen huomata

Videot tästä (napsauta tekstiä)

 

Hellevi Matihalti

, , , , , , , , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: