Tilaa hengittää ja olla

14/07/2014

Kolumni

Simeonin ja Hannan pääkirjoituksessa Oikeudenmukaisemman maailman puolesta (26.5. 2014). ( linkki: napsauta tekstiä)Yleisradiota arvosteltiin kovin sanoin verovaroilla käytävästä ”kiihkeästä uskonsodasta”, jonka kirjoittajat kokivat loukkaavan kansan enemmistön perustuslaillisia oikeuksia käsittelemällä ”intohimoisesti ja yksipuolisesti” uskonnollisia kysymyksiä.

Yleisradiolla on lakisääteinen velvollisuus tuottaa hartausohjelmia. Yle Radio 1 lähettää päivittäin noin kymmenkunta erilaista hartaus- ja muuta uskonnollista ohjelmaa ja näiden lisäksi sunnuntaisin luterilaisia ja ortodoksisia, vapaiden kirkkojen sekä katolisia jumalanpalveluksia. Radiosta ja televisiosta tulee myös iso joukko muita kristinuskoa ja muita uskontoja käsitteleviä ohjelmia kuten Pisara ja Horisontti. Kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen ääni kuuluu voimakkaasti Suomen julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa.

Viime vuosikymmeniin asti Suomessa elettiin ainakin näennäisessä yhtenäiskulttuurissa, jossa esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon asemaa sinänsä maallisissa insituutioissa kuten koululaitoksessa ja puolustusvoimissa ei kyseenalaistettu. Erityisesti evankelis-luterilaiset, mutta myös muut kristityt nauttivat huomaamattaan uskonnollisesta etuoikeudesta: oma uskonnollinen vakaumus oli yleisesti edustettuna ympäröivässä arjessa. Yhteiskunnan maallistuminen ja moniarvoistuminen on kuitenkin hitaasti muuttamassa tätä tilannetta. Uhriutuminen siitä, että julkinen keskustelu on viime vuosina muun muassa uskontoon ja uskonnonvapauteen liittyvissä kysymyksissä moniäänistynyt on ennen kaikkea merkki siitä että syvään juurtuneista etuoikeuksista on aina hankala luopua.

On vaikea ymmärtää miten kirkkoon kuuluvan enemmistön perustuslaillisia oikeuksia loukataan jos toimittajat esimerkiksi pohtivat miten niin uskonnonvapaus kuin oikeus vapauteen uskonnosta toteutuu kouluissa. Maassa jossa edelleen noin kahdeksan kymmenestä kuuluu johonkin kristilliseen yhteisöön ei kristittyjen oikeudet ihan ensimmäisenä ole uhattuna.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon emeritusarkkipiispa John Vikström on kuvannut maallistumista prosessina, jossa ”eri elämänalueet ovat itsenäistyneet uskonnon ja kirkon holhouksesta”. ( linkki: napsauta tekstiä) Pienen vähemmistökirkon jäseninä tässä on oleellista huomata, että kirkon holhouksesta itsenäistyminen tarkoittaa aina valtakirkon holhousta ja luopumista velvollisuudesta noudattaa valtauskonnon normeja. Näin 2010-luvulla on helppo unohtaa, miten vaikeaa ortodoksievakoilla suomalaisessa luterilaisessa yhtenäiskulttuurissa oli 50- ja 60-luvuilla. Yhteiskunnan maallistuminen ja moniarvoistuminen on antanut niin meille ortodokseille, muillekin uskonnollisille vähemmistöille ja uskonnottomille tilaa hengittää ja olla.

 

(Photo owner: Joonas Lyytinen )

(Photo owner: Joonas Lyytinen )

Joonas Lyytinen

, , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: