Jumalansynnyttäjän suojelus, Pokrova

30/09/2014

Saarnavuorossa

(Ikonikuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

(Ikonikuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Neitsyt seisoo nyt kirkossa ja yhdessä pyhien kanssa näkymättömästi rukoilee meidän puolestamme Jumalaa. Enkelit ja esipaimenet kumartavat ja apostolit profeettain kanssa riemuitsevat, sillä Jumalansynnyttäjä rukoilee meidän puolestamme iankaikkista Jumalaa

 (Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhlan kontakki).

Yllä oleva kontakki viittaa juhlan syntytapahtumaan, jumalalliseen näkyyn. Tämä ihmeellinen Jumalanäidin ilmestyminen koettiin 900-luvun puolivälissä Konstantinopolissa, Blahernajan kirkossa, missä hänen viittaansa, huntuaan ja osaa hänen vyöstään säilytettiin niiden Palestiinasta 400-luvulla siirtämisen jälkeen.  Suomessa tätä juhlaa vietetään lokakuun alussa, kreikkalaisessa maailmassa lokakuun 28. päivänä.

Juhlan juurtuessa Venäjälle 1100-luvun puolivälissä jumalanpalvelustekstien johdannossa sanotaan: ”Kuullessamme juhlan veisuja tajuamme kuinka ihmeellinen ja armoa täynnä oli tuo näky… ja se tuo ilmi, että Sinun pyhä suojeluksesi ei voi jäädä ilman juhlajumalanpalveluksia, Oi ainoa Siunattu.” Hyvin pian alettiin omistaa temppeleitä ja luostareita Jumalansynnyttäjän suojeluksen muistolle.  Moni kirkko Suomessakin viettää temppelinjuhlaa tuona päivänä.

Tätä juhlaa viettävät kanssamme näkymättömät henkiolennot ja vanhurskasten sielut, profeetat, apostolit, pappismarttyyrit ja esipaimenet. Koko Kristuksen kirkko, näkyvä ja näkymätön kääntyy Herran Äidin puoleen pyytäen hänen kauttaan maailmalle rauhaa, kristityille voimaa ja pelastusta rukoilevien sieluille.  Vuosikausia Heinolan taivaaseen astumisen kirkossa uhripöydän edessä seinällä on ollut Jumalanäidin ikoni, jossa hänet kuvataan pitämässä liinaa käsissään rukoilevien yllä.  Ikonissa on teksti: ”Kaikkein pyhin, suojaa meitä pyhällä peitteelläsi.” Joka kerta liturgian edellä ikoni muistuttaa, miten Jumala valitessaan Neitseen Poikansa äidiksi hänen kauttaan siunaa, ohjaa ja johtaa laumaansa ja, että liturgia ei olisi mahdollista ilman Herran Äidin suostumusta pyhään tehtäväänsä.

Tämä juhla koskettaa meitä Suomen ortodokseja, sillä onhan se tavallaan Karjalan valistajien juhlan airut.  Karjalan valistajien juhlan kontakissa ovat sanat:

Tänään harras puolustajamme ja Karjalan esirukoilija puhtain Neitsyt on näkymättömästi kirkossa enkeljoukkojen ja pyhien kanssa.  Pyhittäjäisämme pyhien kuoroissa riemuitsevat, sillä kaikkein pyhin Neitsyt rukoilee meidän puolestamme iankaikkista Jumalaa.

Jumalan Äidin ja pyhien esirukoukset ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Ne ovat myös osa kirkon pyhittävää ilmapiiriä.   Raamatun eri teksteissä tai jumalanpalvelusteksteissä Herran äiti on kirkon symboli.  Näin korostuu vanha sanonta: Se jolle Jumala ei ole isä, sille kirkkokaan ei ole äiti.  Meidän heikkoihin rukouksiimme liittyy Herran Äidin rakkaus meitä ihmisiä kohtaan ja Herran Äidin uskallus Poikansa edessä.  Ja nuo rukoukset ovat muutoksen hakua elämässämme ja parannuksen tekoa, jotta Jumala saisi sijaa entistä syvemmin meissä.

Kaikkein Pyhimmän Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhlana me pyydämme hartaasti Taivaan kuningattaren puolustusta ja apua:

”Muista meitä rukouksissasi, oi Valtiatar Jumalansynnyttäjä Neitsyt, ettemme hukkuisi syntiemme paljouteen.  Suojele meitä kaikesta pahasta, sillä Sinuun me turvaamme ja sinua me ylistämme suojeluksesi juhlana.”

(kanonin tropari).

isä Olavi  Merras

rovasti

, , , , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: