Karjalan Valistajien päivänä

31/10/2014

Saarnavuorossa

 

Karjalan pyhittäjiä ja valistajia. Aleksander Wikströmin seinämaalaus Pyhän Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Espoon Tapiolassa. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Karjalan pyhittäjiä ja valistajia. Aleksander Wikströmin seinämaalaus Pyhän Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Espoon Tapiolassa. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Pyhittäjäisämme Sergei ja Herman, Arseni, Aleksanteri ja Trifon, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme !

Loka–marraskuun vaihteeseen sattuvana lauantaina Suomen ortodoksinen kirkko muistelee ortodoksisuuden Karjalaan ja Suomen maaperälle juurruttaneita pyhiä Sergei ja Herman Valamolaisia, Arseni Konevitsalaista, Aleksanteri Syväriläistä ja Trifon Petsamolaista.  Heidän lisäkseen muistellaan monia muitakin Karjalassa ja Suomessa vaikuttaneita pyhiä, esimerkiksi Joona Jaasjärveläistä, Herman Alaskalaista tai pappismarttyyri Aleksanteri Hotovitskia, joista viime mainittua Helsingin ortodoksinen seurakunta kunnioittaa nimikkopyhänään.  Hän oli seurakunnan kirkkoherrana juuri ennen Venäjän vallankumousta.  Tällaista Karjalan Valistajien yhteistä juhlaa vietetään vain Suomen ortodoksisessa kirkossa.  Juhlan tekstit ovat olemassa vain suomenkielellä.  Näin tästä juhlasta muodostuu suomalainen kansallinen ortodoksisuuden vuosipäivä.

Pohjoismaissakin korostuu mielenkiintoisella tavalla kansallisten pyhien merkitys.  Oslossa on kaksi ortodoksista seurakuntaa: ekumeenisen patriarkan alainen ja Venäjän kirkon alainen.  Vuosia sitten vieraillessani näissä seurakunnissa tulivat esille norjalaisen ortodoksisuuden kansalliset juuret.  Kummassakin seurakunnassa kunnioitetaan omana pyhänä vuonna 1583 kuollutta pyhittäjä Trifon Petsamolaista.  Hänen ajoiltaan on peräisin Pohjois-Norjassa Näätämössä oleva vanha hirsinen tsasouna.  Mielenkiintoista oli nähdä kummankin seurakunnan kirkoissa norjalaisen kuninkaan Pyhän Olavin ikonit.  Hän kuoli vuonna 1030.  Häntä kunnioitetaan jakamattoman kirkon pyhänä. Hänen kerrotaan käyneen sekä Konstantinopolissa että Novgorodissa.  Hänen kuvansa löytyy myös Betlehemin syntymäkirkon freskoissa.

Omat pyhät ovat kunkin ortodoksiseen kirkkoperheeseen kuuluvan kirkon ominaiskuvaan kuuluvia asioita.   Amerikan ortodoksit kunnioittavat omina pyhinään Herman Alaskalaista ja Moskovan metropoliitta Innokentia, Alaskan Valistajaa ja koko Amerikan Apostolia.  Keski-Euroopan uusia pyhiä marttyyreja ovat natsien vainoissa surmansa saaneet ortodoksiset kilvoittelijat.  Näin me suomalaiset ortodoksitkin saamme havaita, miten Jumalan voima tulee esille hänen pyhissään.  Saamme huomata, kuinka Jumala käyttää oman työnsä välikappaleina ihmisiä siten, että Hänen pyhyytensä, siunauksensa ja rakkautensa tulee esiin näiden ihmisten elämässä.

Karjalan Valistajien juhlapäivä on yleinen vapaapäivä. Silloin muu Suomi viettää Pyhäinpäivää tai pyhien miesten päivää, niin kuin juhlaa aiemmin kutsuttiin.  Tämän päivän keskeiseksi viettoaiheeksi on muodostunut Suomen luterilaisessa kristillisyydessä vainajien muisteleminen.  Käytäntö viittaa katolisen kirkon samaan aikaan viettämään kaikkien pyhien juhlaan ja kaikkien poisnukkuneiden muistelemiseen.  Tähän voi liittää myös ortodoksisen kirkon käytännön lokakuun lopulla olevan vainajien muistelupäivän muodossa.  Kun pyhäinpäivänä sytytämme kynttilän omaistemme haudoilla, liitymme kristittyjen vuosisataiseen ketjuun muistelemalla rukouksin edesmenneitä.  Pyydämme, että Herra saattaisi edesmenneet sinne, missä ei ole kipua eikä huokauksia, vaan on loppumaton elämä.

Jo varhainen kirkko muisteli vainajia.  Surmansa saaneiden marttyyrien haudoilla rukoiltiin heidän puolestaan.  Pian kuitenkin rukouksen luonne muuttui: Pyhä Marttyyri….  rukoilee Jumalaa meidän puolestamme tai:  … rukoile Jumalaa meidän puolestamme.  Näin pyhistä marttyyreista tuli esirukoilijoitamme ja esikuvia kristillisessä uskossa ja elämänvaelluksessa.  Monia heistä ei edes julistettu pyhiksi.  Heitä vain alettiin kunnioittaa pyhinä, Jumalan kirkastamina uskon sankareina, ja he saivat paikkansa kirkon muistopäivien joukossa. Kirkkokalenterin mukana muistelemme heitä ja elämme heidän kanssaan.  Näin tapahtuu myös Karjalan pyhien isien ja valistajien kohdalla.  He ovat läsnä rukouksissamme ja jokaisessa jumalanpalveluksessa.

”Ihmeellinen on Jumala pyhissään, Hän, Israelin Jumala ” (Ps. 68:36 LXX)

 

                                                                              Isä  Olavi  Merras

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: