Harkintaa ja perusteellista keskustelua tarvitaan

24/11/2014

Artikkeli

Arkkimandriitta Andreas Larikka. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö )

Arkkimandriitta Andreas Larikka. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö )

Kajaanin kirkkoherra Andreas Larikka oli hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmän puheenjohtaja, ja hän esitti lähetekeskustelussa 24.11. puheenvuoron, jonka Simeon ja Hanna julkaisee editoituna.

Mihin hallintoa tarvitaan

Kristuksesta pitää puhua ja eukaristisesta kirkkokäsityksestä pitää puhua. Mutta malleja ja linjauksia tekemään meidät tänne on valittu. Toivottavasti tämä tapahtuu Kristus -keskeisesti ja eukaristiakeskeisesti!

Hallinto kaiken kaikkiaan on olemassa sitä varten, että se tukee kirkon varsinaisen tehtävän toteutumista. Olemme olleet yksimielisiä siitä, että kirkossa kaikilla toiminnan tasoilla tulojen ja menojen on oltava tasoissa,  resurssit on ohjattava strategian mukaisiin tehtäviin, hallinnon paisuttaminen on estettävä ja tulevaisuutta on pystyttävä ennakoimaan.

Nyt käsillä olevaan jatkotyöryhmän raporttiin eittämättä sisältyy eri kohdissa eritasoista materiaalia. Osa asioista on perusteellisesti mietittyjä ja punnittuja mutta toisaalta kaikkia aihealueita ei ehditty systemaattisesti käsitellä.

Kirkollishallituksen esitys ja työryhmän raportti

Kirkollishallitus on vakavasti miettinyt periaatteellisen linjauksen ja esityksen, joka liittyy toki sisällöllisesti ainakin osin siihen, mitä työryhmän loppuraportti pyrki sanomaan monisanaisesti, ehkä liiankin monisanaisesti. Ainakin hyväntahtoisesti ymmärtäen kirkollishallituksen esityksessä voidaan nähdä evoluutiota,  edelleen kehittelyä, siihen mitä mietinnössä on.

Jos kirkolliskokous oikealla tavalla evästä jatkotyöskentelyä, ideatasolla näen olevan löydettävissä toimivia ratkaisumalleja – ainakin potentiaalisesti.

On kirkolliskokouksen käsissä,  miten mennään eteenpäin. Luotan kirkolliskokoukseen, luotan sen jäsenten ja valiokuntien valistuneeseen harkintaan. Mutta on käytävä perusteelliset keskustelut, tehtävä perusteellinen harkinta.

Kirkollishallitus on siis päätynyt esittämään hallintoryhmän  loppuraportin ja kirkolliskokoukselle saapuneen aloitteen pohjalta,  että kirkolliskokous asettaa kirkon hallinnon kehittämisen tavoitteeksi hiippakuntakeskeisen hallintolain,  johon voidaan sisällyttää hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmän raportin  keskeiset huomiot. Tähän sisältyy uutta, ja tätä on konkretisoitava. Mitä ollaan päättämässä ja mistä. Tässä tunnustan yhtyväni paljolti isä Markku Salmisen edellä esittämiin näkökohtiin, samoin edustaja Ahon esittämiin kysymyksiin.

Hiippakuntakeskeinen malli – mitä se on

Hiippakuntakeskeinen malli on kirkon uskon ja opin kannalta mahdollinen, jopa tavallinen ortodoksisissa paikalliskirkoissa. Ehkä sitä voidaan pitää tavoiteltavana meilläkin.

Piispuuteenkin on puututtava hallinnosta puhuttaessa. Piispuus on kirkossa olemuksellinen asia. Piispa on kirkossa ja kirkko piispassa,  sanoi kirkkoisä Cyprianusepiscopus in ecclesia et ecclesia in episcopo – missä piispa siellä kirkko, ja jatkoi: missä ei piispaa,  siellä ei kirkkoakaan. Ei ole kirkkoa ilman piispaa eikä paikalliskirkkoa ilman vähintään kolmen, mieluummin useamman, hiippakuntapiispan muodostamaa synodia.  Tähän hiippakunnankin asema liittyy.

Mainittakoon,  että hiippakuntakeskeistä mallia ei työryhmä lähtenyt esittämään juuri täällä esitetyistä verotus- ja muista oikeudellisista syistä.

Muutakin kuin hallintomallia

Kiinnitän huomiota vielä kahteen erityiskysymykseen. Jäsenrekisterinpito on jo vuosia sitten siirretty Kuopioon ja hyvä niin. Kannattaa silti selvittää tai selvityttää mahdollisuudet järjestää rekisteripalvelut yhteistyössä evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Se olisi rationaalisin, halvin ja samalla ekumeenisesti mielekkäin tapa järjestää meidän rekisteripalvelumme.

Ortodoksisella seminaarilla on oma erityinen tehtävänsä kirkon tulevien työntekijöiden koulutuksessa.  Jos siihen lisäksi saadaan kytketyksi esimerkiksi liturgisten tekstien toimittamiseen, kokeilemiseen ja julkaisemiseen liittyviä tehtäviä, niin hyvä.

Seuraavaksi valiokuntatyöskentely on avainasemassa. Siihen asiantuntemukseen ja näkemykseen, mikä täällä on edustettuna, varmasti voimme luottaa, niin että menemme seuraavat askeleet oikein eteenpäin. Toivon ja toivotan tarkkaa harkintaa.

 

, , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: