
Tämä otsikko voi tuntua yllättävältä, mutta jokaisessa kirkon palveluksessa me muistelemme Herran esivanhempia Joakimia ja Annaa. Tänään joulukuun yhdeksäntenä on pyhän Annan hedelmöittymisen juhla tai toiselta nimeltä Joakimin ja Annan kohtaaminen.
Päivän ikonissa on kuvattuna toisiaan syleilevät Joakim ja Anna. Ikonin mielenkiintoisin kohta on heidän jaloissaan. Joakim astuu Annan jalan päälle. Taustalla on Jerusalemin temppeli. Juhlan aihe perustuu ns. apokryfisiin evankeliumeihin joissa kerrotaan Neitsyt Marian syntymästä ja lapsuudesta sekä Kristuksen syntymästä.
Juutalaisessa perinteessä lapsettomuus koettiin Jumalan rangaistuksena. Joakim ja Anna murehtivat lapsettomuuttaan. Kumpikin olivat iältään vanhoja.
Epätoivoisena Joakim lähtee paimeneksi ja pysyttelee poissa kotoaan viisi kuukautta. Anna luulee miehensä kuolleen. Kumpikin kokee enkelinäyn jossa luvataan perillinen. Joakim palaa kotiinsa laumoineen ja Anna odottaa häntä: ”hän nosti silmänsä ja näki kaukaa Joakimin tulevan karjoineen, ja riensi häntä vastaan ja riippui hänen kaulastaan Jumalaa kiittäen ja sanoen: ”Olin leski ja katso, en ole enään. Olin hedelmätön ja katso, olen tullut raskaaksi.” ”Sitten kumarrettuaan Herraan menivät kotiinsa.” (-Pseudo-Matteus III-luku ja Jaakobin protevankeliumi IV.)
Kirkko veisaa tänä päivänä:
”Tänään lapsettomuuden siteet heltiävät sillä kuultuaan Joakimin ja Annan rukoukset Jumala antaa heille, jotka eivät toivoa omanneet, totisen lupauksen, että he synnyttävät jumalallisen lapsukaisen, josta Hän itse, kuvaamaton, oli syntyvä. Hän ihmiseksi tuleva antaa enkelien veisata hänelle: iloitse, armoitettu, Herra on Sinun kanssasi.”
Näin Jumala valmisti ihmiskuntaa vastaanottamaan Kristuksen, Maria, Joakimin ja Annan lapsi sai olla tämän ihmeen – lunastuksen välikappaleena. Marian nöyryys ja vastaus enkeli Gabrielille: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit” on hänen kauneutensa.
Hyvää joulun odotusta.
Isä Johannes