Joulun alla …

21/12/2014

Saarnavuorossa

 

Kristuksen syntymä. 13.vs. Pec Patriarchate, Serbia/Kosovo.(Kuva/Photo: Johannes Karhusaari)

Kristuksen syntymä. 13.vs. Pec Patriarchate, Serbia/Kosovo.(Kuva/Photo: Johannes Karhusaari)

Joulun ensimmäiset säteet loistivat jo marraskuun 21. päivän jumalanpalveluksissa, jolloin vietettiin Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäymisen juhlaa. Silloin laulettiin ensimmäisen kerran ns. joulukanonia, joka alkaa juhlallisella huudahduksella: ”Kristus syntyy kiittäkää.” Kanoni päättyy joulun ihmeeseen: ”Näen oudon ja ihmeellisen salaisuuden. Näen luolan taivaana. Neitseen kerubi-istuimena. Seimen semmoisena paikkana, jossa makaa sijoittumaton Kristus Jumala, jota me veisaten ylistämme.”

 

Kahtena joulua edeltävänä sunnuntaina muistellaan Vanhan Testamentin pyhiä maailman alusta alkaen Kristuksen syntymään saakka. Helluntain jälkeisenä sunnuntaina kirkko viettää kaikkien pyhien muistoa maailman alusta aina meidän päiviimme saakka. Tämä tekee yhä avarammaksi pyhien muiston. Sen piiriin kuuluvien pyhien joukko jatkuvasti kasvaa kirkon historian mukana ja on todiste Jumalan pyhyydestä tässä ajassa.

Ihmisten hirvittävästä julmuudesta ovat puolestaan todisteena tuhannet ja taas tuhannet viattomat häväistyt ja surmatut eri puolilla ihmiskuntaa. Uuden ajan pyhistä on todisteena Karjalan monet pyhät ja tähän liittyvät ne marttyyrit, jotka sissipäällikkö Pekka Vesaisen joukot surmasivat Petsamon luostarissa jouluaattona 1590-luvun loppupuolella. Marttyyrien joukkoon voimme liittää 1900-luvun armenialaisten joukkomurhassa ja juutalaisten joukkotuhossa menehtyneet, isä Aleksander Hotvitskin, Helsingin entisen kirkkoherran, joka kuoli Stalinin vainoissa 1937, äiti Maria Pariisilaisen ja lukemattomien tunnettujen ja tuntemattomien marttyyreiden nimet.

Vanhan Testamentin pyhät siirtävät meidät ajassa yli 5000 vuotta taaksepäin, niihin historiallisiin päiviin, jolloin Jumala antoi Aabrahamille tunnetut lupauksensa – sieltä alkaa joulun odotus. Matteuksen evankeliumin alussa oleva Jeesuksen sukuluettelo on tärkeä ja merkittävä. Se on täynnä inhimillistä elämää ja monenlaisia ihmisiä – hyviä ja huonoja, mutta se sitoo meidän Herramme tähän elämään. Totinen Jumala syntyi ihmiseksi, kuten uskontunnustuksessa toteamme: ”..joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi…”  – ihmisten keskelle.

Jouluaattona kirkko tiivistää Kristuksen lihaksitulemisen salaisuuden: ”Neitseelliseen äitiyteen kutsuttuna Maria Betlehemissä muinoin Daavidin sukulaisena kirjoittautui verollepantavaksi Joosef-vanhuksen kanssa. Mutta kun synnyttämisen aika tuli eikä heillä ollut sijaa majatalossa, osoittautui luola kuningattarelle ylvääksi saliksi. Kristus syntyy korottaakseen jälleen muinoin lankeemuksessa turmeltuneen kuvan.”

 

Jouluyönä voimme yhtyä taivaan joukon iloon: ”Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää ja maa tarjoaa luolan lähestymättömälle. Enkelit paimenten kanssaylistystä veisaavat. Tietäjät tähden mukana vaeltavat, sillä meidän tähtemme on syntynyt Lapsukainen, iankaikkinen Jumala.”

 

Siunattua ja rauhallista Kristuksen syntymäjuhlaa!

 

 

isä Johannes

 

, , , , , , , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: