Joulun esijuhlan aikaan

23/12/2014

Saarnavuorossa

Maria kirjoittautuu veroluetteloon. Serbia, Kalenicin luostari. (1413). Kuva/Photo: Johannes Karhusaari.

Maria kirjoittautuu veroluetteloon. Horan kirkko Istanbulissa. Kuva/Photo: Johannes Karhusaari.

”Neitseelliseen äitiyteen kutsuttuna Maria Betlehemissä muinoin Daavidin sukulaisena kirjoittautui verollepantavaksi Joosef vanhuksen kanssa. Mutta kun synnyttämisen aika tuli eikä heillä ollut sijaa majatalossa, osoittautui luola kuningattarelle ylvääksi saliksi. Kristus syntyy jälleenkorottaakseen muinoin lankeemuksessa turmeltuneen kuvan.”

Näin Kirkko laulaa näinä esijuhlan päivinä. Mitä joulujuhla meille merkitsee? Onko se vain vuoden pimeimpään aikaan sattuva juhla jolloin lauletaan kauneimpia joululauluja ja pidetään yllä perinteitä. Ja joulun jälkeen elämä jatkuu entiseen malliin. Jäikö joulusta mitään meille? Koskettiko joulun Herra Kristus meitä? Löysimmekö seimen äärellä oman ihmisyytemme? Siinä toivossa Kirkko julistaa: Kristus tulee ihmiseksi korottaakseen ihmisen alkuperäiseen jumalalliseen kauneuteen – tehdäkseen meistä aitoja ihmisiä. Ihmisiä jotka näkevät lähimmäisensä ja lähimmäisensä hädän.

Betlehemin kedolla enkelit julistivat paimenille ilosanoman Kristuksen syntymästä ja julistivat:

”- Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”. Tänään paimenten kedolla ja syntymäluolan läheisyydessä on kaikkea muuta kuin rauha. Eri puolilla maailmaa on väkivaltaa ja katkeruutta, rasismia, pakolaisuutta ja kodittomuutta. Ihmisten pahuutta. Koston kierre on jatkunut ja jatkuu – on niitä ihmisiä jotka uskovat väkivaltaan ja aseisiin. Väkivalta on saanut uuden nimen ”terrorismin vastainen taistelu” tai ”kriisinhallinta”. Sotia ja väkivaltaa johtavat päättäjät ovat turvallisissa bunkkereissaan. Heille viattomat ovat vain pelkkiä vihollisia tai uhreja.

Tämä maailman pahuus on kaukana suomalaisesta arjesta, mutta se ei saa johtaa väärään varmuuteen. Valitettavan monien kotien jouluilo ja rauha on muuttunut itkuksi ja väkivallaksi – joskus liian lähellä. Toivon, että tänä jouluna jokaisessa kodissa voitaisiin viettää juhlaa rauhallisin mielin. Nähtyään vastasyntyneen Kristus-lapsen ”- Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu”. Tätä samaa toivon jokaiselle, että voisimme palata juhlan jälkeen levänneinä, uudistuneina ja henkisesti vahvempina ihmisinä arkipäiväämme – joskus niin tylsään ja huolienkin täyttämään – jaksamaan paremmin kevättä odottaen.

Siunattua joulujuhlaa!

 

Isä Johannes

 

 

, , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: