Maila Mäkisen ikonit kirjana

24/12/2014

Taide ja kulttuuri

Metropoliitta Ambrosius painosti lempeästi ja lopulta ikonimaalari Maila Mäkinen suostui siihen, että hänen ikoneistaan tehdään kirja. Aatonaattona kirja julkistettiin Kulttuurikeskus Sofiassa. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö )

Metropoliitta Ambrosius painosti lempeästi ja lopulta ikonimaalari Maila Mäkinen suostui siihen, että hänen ikoneistaan tehdään kirja. Aatonaattona kirja julkistettiin Kulttuurikeskus Sofiassa. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö )

Jouluaaton aattona Kulttuurikeskus Sofiassa oli intiimi juhlatilaisuus, kun vietettiin ikonimaalari Maila Mäkisen ikoneita kuvin ja sanoin kartoittavan teoksen Luoja kauneutta julkistamistilaisuutta. Juhla aloitettiin Pyhän Viisauden kappelissa kiitosrukouspalveluksella, jonka toimitti metropoliitta Ambrosius.

Metropoliitta Ambrosius on myös toimittanut kirjan ja kirjoittanut sen alkusanat. Itse asiassa häntä voidaan – ainakin Maila Mäkisen mukaan – pitää koko kirja-ajatuksen isänä, sillä vasta vuosikausien taivuttelun jälkeen Mäkinen suostui kirjahankkeeseen. Maahengen kustantaja Liisa Heikkilä-Palo on ollut materiaalin muotoutumisessa käsissä pidettäväksi teokseksi, sen toimitustyössä, varsinainen primus motor, kuten metropoliitta Ambrosius julkistamistilaisuuden alussa pitämässään puheessa korosti.

Metropoliitan mukaan prosessi on ollut pitkä siitäkin syystä, että yksi kirjoittaja ”katosi matkan varrella”, mutta hän iloitsi siitä, että kirja valmistui juuri jouluksi, kristikunnan suureksi juhlaksi.

”Tavallaan se on nyt lahja meille jokaiselle – voimme tehdä matkaa tämän kirjan kanssa.”

Hän luonnehti lyhyesti Maila Mäkisen pioneerityötä ikonimaalauksessa ja sanoi sen jättäneen kestävän jäljen suomalaiseen ikonimaalaukseen. Mäkinen on maalannut ikoneita yli 40 vuotta ja hänen töitään on eri puolilla kirkkoamme mutta myös kirkon ulkopuolella. Mäkisen ikoneita on muun muassa paavilla ja omalla patriarkallamme.

”Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö on julkaissut tämän kirjan kunnianosoituksena Mailan elämäntyölle”, metropoliitta Ambrosius sanoi, ”mutta myös siksi, että kaikki ikonit Sofian kappelin etuseinällä ovat Mailan maalaamia.”

Hän siteerasi puheensa lopuksi kirjaan kirjoittamansa alkulauseen viimeistä kappaletta:

”Ortodoksisessa kirkkorukouksessa pyydämme: Herra, palkitse ne, jotka rakastavat sinun huoneesi kauneutta. Pyhissä ikoneissa tulemme osalliseksi näkymättömästä, illattomasta päivästä. Jokainen ikoni säteilee Kristuksen läsnäoloa pyhien ihmisten, enkelien ja pelastushistorian suurten tapahtumien kautta. Tässä ikonimaalari tekee kirkon työtä.”

Maila Mäkinen, joka on koko ikonimaalariuransa ajan antanut ikoniensa vaikuttaa ja pysynyt itse hiljaisena, lähes tuntemattomana taustalla, sanoi omassa puheessaan, ettei vieläkään tahdo uskoa todeksi kirjan olemassaoloa. Hän vakuutti, että ilman metropoliitta Ambrosiuksen jatkuvia pyyntöjä kirjasta ei koskaan olisi tullut totta, ja hän mietti, ettei ehkä vieläkään osaa sitä aivan todeksi uskoa.

Hän kertoi:

”Näin unta, että minulla oli käsissäni tämä kirja, ja se oli kovin kapea. Aukaisin sen ja selasin sitä, yritin lukea sitä, mutta teksti oli niin pientä, etten saanut siitä mitään selvää. Etsin sitten kuvia – mutta ei yhtään kuvaa. Vasta aivan lopussa sellainen sutaisu, millaisia minulla on tapana tehdä luonnokseksi…”

Katariina Husso tarkastelee kirjassa suomalaisen ikonimaalauksen lähihistoriaa ja Maila Mäkisen siitä omaksumia tyylipiirteitä. Markku Sunimento on perehtynyt tarkkaan Mäkisen maalaamaan ikoniin Suomen kansallispyhimyksestä Henrikistä ja tapahtumista, joita kolmiosainen ikoni kuvaa. Hellevi Matihalti on kirjoittanut Mäkisestä henkilöhaastattelun, jossa pyritään näkemään ihminen ikonien takana.

Kirjan valokuvista suurin osa on Akseli Virtasen, muutamat Marko Mäkisen, ja ulkoasusta ja taitosta vastaa Marjo Hannukainen.

 

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: