Jouluna

25/12/2014

Saarnavuorossa

Kristuksen syntymä   Serbia/ Kosovo, Peć Patriarchate, 13 vs. (Kuva/Photo:  Johannes Karhusaari)

Kristuksen syntymä Serbia/ Kosovo, Peć Patriarchate, 13 vs..
(Kuva/Photo: Johannes Karhusaari)

”Vapahtaja, pelasta maailma – sentähden saavuit.

Nosta kaikki omasi, sillä sentähden olet loistanut minulle

ja tietäjille ja koko luomakunnalle.

Katso, tietäjät, joille annoit kasvojesi valkeuden loistaa,

kumartavat Sinua ja tuovat tarpeellisia, hyviä ja ylen tavoiteltavia lahjoja,

sillä niitä tarvitaan,

koska aion lähteä Egyptiin

ja paeta kanssasi Sinun takiasi,

Opastajani, Poikani, Tekijäni, Lunastajani,

Lapsukainen – iankaikkinen Jumala:”

Näin rukoilee Neitsytäiti Poikaansa viisisataa luvulla eläneen kirkkorunoilija Romanoksen kirjoittamassa Kristuksen syntymäjuhlan kontakkirunoelman viimeisessä veisussa. Matteuksen evankeliumin toisessa luvussa kerrotaan: ”Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. – Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: ´Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.´ Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä.  Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: ´Egyptistä minä kutsuin poikani.´” (Mt 2:1, 13–15).

Meidän Vapahtajamme sai lapsena kokea pakolaisuuden ja pakolaisuuden tuomat vaivat, mutta samalla hän pelastui Herodeksen toimeenpanemalta hirvittävältä lastenmurhalta. Perinteen mukaan Herodes surmautti 14 000 poikalasta, joiden muistoa vietämme joulun jälkeen ns. viattomien lasten päivänä.

Eikö tässä ole äärettömän tuttua? Tänään on pakolaisuutta, vierasvihaa, rasismia, lasten murhaajia, väkivaltaa: Palestiinassa, Tšetšeniansa, Itä-Ukrainassa, Syyriassa ja Irakissa joka päivä. Ne kärsimykset, jotka eteemme tuodaan päittäin TV:n uutisissa ja sanomalehtien sivuilla tänäkin jouluna ja joulun jälkeen. Pohjimmiltaan kyse on samasta kuin Herodeksen aikana: vallasta ja vallanhalusta.

Miksi kirjoitan näistä asioista jouluna? Miksen kirjoita enkeleistä, paimenista, valkoisesta lumesta ja rakkaista joululauluista? En halua rikkoa kenenkään jouluidylliä, mutta meidän on muistettava nämäkin asiat ja ne vähimmät veljemme ja sisaremme, joiden ”jouluidylliä” on ääretön köyhyys, nälkä, pakolaisuus, syrjäytyminen, räjähtävät pommit ja ammukset, tapetut läheiset ja moni muu meidän ihmisten aiheuttama ääretön pahuus.

 

Romanoksen kontakki runoelman ensimmäinen on meille tuttu:

”Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää,

ja maa tarjoaa luolan lähestymättömälle.

Enkelit paimenten kanssa ylistystä veisaavat.

Tietäjät tähden mukana vaeltavat,

sillä meidän tähtemme on syntynyt Lapsukainen

iankaikkinen Jumala.”

Kristus syntyy korottaakseen muinoin lankeemuksessa turmeltuneen kuvan, palauttaakseen meille ja koko maailmaan ihmisarvon ja ihmisyyden. Sen löytäminen ja ymmärtäminen, Kristuksen ihmiseksi tulemisen juhlana, on joulun tärkein asia.

 

Siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa!

Isä Johannes

,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: