Pyhä ja suuri paasto

07/02/2015

Saarnavuorossa

(Ikonikuva/Photo; orthodox.net )

(Ikonikuva/Photo; orthodox.net )

Kahdeksan viikon kuluttua olemme eläneet todeksi Kristuksen voiton kuolemasta ja iloitsemme pääsiäisen kirkkaudesta.  Tuomiosunnuntain evankeliumi muistuttaa meidän suhteestamme Jumalaan ja lähimmäisiimme: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. – Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.”

Ja nyt elämme laskiaisviikkoa. Tämän päivän eräs jumalanpalvelusveisu johdattaa meidät edessä olevaan paastonaikaan: ”Kiiruhtakaamme puhdistautumaan paastolla erehdyksiemme tahrasta. Osoittakaamme laupeutta ja ihmisrakkautta köyhiä kohtaan astumaan sisälle Kristus-Yljän häähuoneeseen. Hän antaa meille suuren laupeuden.”

Koko paaston aika on annettu meille jokaiselle ihmiseksi kasvamisen ja uskomme vahvistuksesi, mutta liian usein askartelemme sen kysymyksen parissa, mitä söisimme ja joisimme ja samalla unohdamme kokonaan, että paasto on tarkoitettu meille pahasta, ilkeydestä, kateudesta, turhanpuhumisesta, vallanhimosta ja vihasta paastoamiseksi. Meidän ruokapaastollamme ei ole mitään merkitystä, jos emme uudistu ja kasva ihmisinä nöyryydessä, rakkaudessa ja lähimmäisen rakkaudessa.

Kirkon antamat ohjeet siitä, että paaston aikana syödään vähän ja vaatimatonta ruokaa, on annettu siksi, että me näkisimme ne veljemme ja sisaremme, joilla ei ole edes sitäkään vähää mitä meillä on.  Tai että ne, joilla on varaa elää yltäkylläisyydessä, jakaisivat saamaansa hyvää –  ei mahdollisuutena tehdä hyvää vaan todella tämän maailman hädän kohtaamisena ja toimimisena evankeliumin opetuksen mukaan.

Kirkon paastonajan jumalanpalvelukset pyrkivät auttamaan ja vahvistamaan meitä kilvoituksessamme ja jatkuvasti muistuttamaan paaston merkityksestä ja päämäärästä: pääsiäisaamun kirkkauden näkemisestä ja sen todeksi elämisestä, että Kristus nousi kuolleista!

Mielen ja omantunnon puhdistamiseksi on katumuksen – synnintunnustuksen –  mysteerio uuden elämän mahdollisuutena. Jokaisella meillä on korjattavaa ja uudistettavaa elämässämme. Tule kirkkoon.

Keskiviikkona kirkko laulaa: ”Paaston kevät on koittanut, katumuksen kukka on puhjennut. Veljet, puhdistakaamme itsemme kaikesta saastaisuudesta, Valkeudenantajalle laulakaamme lausuen: Kunnia Sinulle, ainoa ihmisiärakastava.”

 

Hyvää ja siunattua tulevaa paastonaikaa.

Isä Johannes

 

, , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: