Kuvataiteilija etsijänä elämässä

Talkoolainen Sanna. (Kuva/ Photo: Hellevi Matihalti)

Sanna aamupalvelusten jälkeen ennen työrupeamaa. (Kuva/photo: Hellevi Matihalti )

Sanna on turkulainen taidemaalari, joka on ensimmäistä kertaa talkoolaisena Lintulan luostarissa. Minun luostariviikkoni aikana talkoolaisia oli kolme, sillä talviaikana luostariin voidaan ottaa vain muutama talkoolainen kerrallaan. Tavallisimmat talkoolaisten talvityöt ovat siivoaminen ja apu kynttilätehtaalla, ja kynttilätehtaalla minä Sannankin tapasin työnsä äärellä.

Kaikki talkoolaiset kävivät ahkerasti palveluksissa, niin myös Sanna, vaikka hän ei olekaan ortodoksi. Monesti seisoimme vierekkäin Pyhän Kolminaisuuden kirkon hämärässä aamu- ja iltapalvelusten aikana.

Hän pitää itseään tyypillisenä nykypäivän ihmisenä – etsijäksi hän tunnustautuu. Hän kertoo osallistuneensa luterilaisen kirkon viikonloppuretriitteihin muutamia kertoja, mutta olleensa jo pidempään kiinnostunut ortodoksisesta kulttuurista.

”Halusin jonnekin todella rauhalliseen paikkaan, sillä asun hyvin vilkasliikenteisellä alueella Turussa”, hän kertoo. ”Olin jo aikaisemminkin miettinyt Lintulaa mahdollisuutena ja niin kysyin suoraan igumenialta, millainen tilanne on. Hän ilmoitti sähköpostilla, että tämä viikko olisi sopiva. Ja niin tulin tänne. Aikaisemmin en näin sitoutuneesti ole ollut missään muussa vastaavassa paikassa.”

Sanna

Kynttilätehtaalla on käytettävä kuulosuojaimia. Sanna niputtaa tuohuksia. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

 

Visuaalisuus vaikuttaa

Sanna työskentelee taideohjaajana kansalaisopistoissa oman luovan työnsä ohessa. Hän on valmistunut vuonna 2000, ja kertoo ohjanneensa eri-ikäisiä taiteenharrastajia.

Hän lukee paljon ja hyvin monenlaista kirjallisuutta – uskonnollista, filosofista ja psykologistakin.

”Ja kaikkien näiden sekoitusta!” hän nauraa. ”Jonkin verran olen lukenut myös eri uskonnoista.”

Huomautan, että varsin monet taiteilijat ovat kiinnostuneita ortodoksisuudesta – ja melko monet ovat syvemmin siihen perehdyttyään liittyneetkin ortodoksiseen kirkkoon.  Kysyn Sannalta, minkä hän arvelee vaikuttavan eniten tähän oman alansa ihmisten kiinnostukseen.

”Varmaan ensin vaikuttaa visuaalisuus”, Sanna miettii. ”Ja runouden muoto jo jumalanpalveluksissa – kaikki tekstit ovat äärimmäisen runollisia ja jo sellaisenaan hyvin kiehtovia. Mutta tietenkin kuvataiteilija näkee ehkä enemmän silmillään kuin kuulee korvillaan, ja ikonostaasit, yksittäiset ikonit, ikonitaide kokonaisuutena on hyvin vaikuttavaa. Se todella tekee vaikutuksen, vaikka ei tietäisi mitään niiden historiasta tai perustasta – jos niin voi sanoa. Kuvina niillä on aivan suora vaikutus ilman mitään sanoja.”

Ikoneita Sanna ei itse ole maalannut, mutta kertoo, että tietty kiinnostus ikonimaalauskursseille osallistumiseen on herännyt.

”Teen kyllä itse aivan eri tyyppistä työtä – ekspressionistista ja enemmän abstraktia – sellaista hyvin nopeaa”, hän kuvailee. ”Värit ovat minulle kaikki kaikessa. Se on täysin päinvastaista kuin ikonit.”

Sanna

Seinällä Sannan takana on pyhän Marinan ikoni. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti )

 

Hiljaisuuden kohtaaminen

Keskustelutuokiomme sijoittui hetkeen aamupalvelusten jälkeen, ennen yhteistä aamiaista. Aamiaisen lopuksi igumenia antaa työtehtävät talkoolaisille. Sanna oli tuolloin kolmatta päivää luostarissa, ja arvelee, että hänellä oli tullessaan varsin realistiset odotukset.

”Nimenomaan tuosta kynttilätehtaasta”, hän huomauttaa. ”Muita töitä minulla ei tähän mennessä ole ollutkaan. Ehkä ennakkoon ajattelin kuitenkin, että töitä olisi enemmän, mutta nyt on jäänytkin myös vapaa-aikaa.”

Vapaa-aikana hän kertoo olleensa kävelyillä, mutta toteaa lunta olevan vielä niin paljon, että ei ole päässyt varsinaisesti metsään.

”Ehkä sitten jonkun toisen kerran”, hän sanoo. ”Nyt kun asun kaupungissa, kaipaan hirveän paljon luontoa.”

Hän on myös lukenut majoitustiloissa olevia lehtiä ja ennättänyt levätäkin.

”Ei tämä todellisuus täällä ole minusta juuri erilaista kuin kuvittelin. On rauhallista ja hyvä henki – tietysti toivoisin saavani keskustella nunnien kanssa, mutta hekin ovat niin kiireisiä, että aika pitää varmaan erikseen varata”, hän pohtii. ”Seuraan kumminkin tässä ikään kuin sivullisena.”

Hiljaisuuden kohtaaminen merkitsee Sannalle paljon.

”Sitä tarvitsisin jokapäiväisessä elämässäkin paljon enemmän, mutta asuntosyistä se ei tällä hetkellä ole mahdollista…”

Talkoolaiseksi Lintulaan

Lintulan luostariin otetaan touko-kesäkuulla enemmänkin talkoolaisia työskentelemään luostarin puutarhassa, kahviossa, matkamuistokaupassa ja keittiössä.

Mahdollisuudesta hakeutua talkoolaiseksi on ohjeet Lintulan luostarin sivustolla osoitteessa http://www.lintulanluostari.fi

 

Hellevi Matihalti

, , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: