Mikä se oikein on – Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa?

28/03/2015

Artikkeli, Kirjat

Vastailmestynyt kirja Ihmiseltä ihmiselle ja sen toimittaja Eila-Maija Mirolybov. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

Vastailmestynyt kirja Ihmiseltä ihmiselle ja sen toimittaja Eila-Maija Mirolybov. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry on saattanut loppuun mittavan projektin: ensimmäisen kerran yhdistyksen perustamisesta ja vaiheista 1990-luvun loppupuolelle saakka on mahdollista lukea suomen kielellä teoksessa Ihmiseltä ihmiselle. Yksien kansien väliin on koottu suomenkieliset käännökset yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajanakin toimineen arkkitehti Ivan Kudrjavzewin yhdistyksen 100-vuotishistoriikista ja hänen myöhemmin kirjoittamistaan lisälehdistä, ja tätä dokumenttiaineistoa on täydennetty suomentajan, Sergei Pogreboffin, kirjoittamalla VHY:n arkistojen esittelyllä sekä useilla henkilökuvilla.

Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:n nykyinen puheenjohtaja isä Viktor Porokara toimii Helenan vanhainkodin kirkon pappina. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti )

Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:n nykyinen puheenjohtaja isä Viktor Porokara toimii Helenan vanhainkodin kirkon pappina. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti )

Tässä yhteydessä voinee mainita, että Ivan Kudrjavzew on se arkkitehti, joka on suunnitellut mm. Kristuksen kirkastumisen kirkon Uuteen Valamoon sekä Pyhän profeetta Elian kirkon Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle ja Jumalansynnyttäjän Kasanilaisen ikonin kirkon Järvenpäähän.

Suomentajan sana

Kirjan toimitustyön on tehnyt Eila-Maija Mirolybov ja toimituskuntaan ovat kuuluneet Natalia Baschmakoff, Markku Kinkki, Claire Kurkimies, Hellevi Matihalti, Veikko Miikkola, Eila-Maija Mirolybov sekä Sergei Pogreboff. Toimituskunta piti viimeisen kokouksensa Helenan vanhainkodilla 24.3., jolloin uunituore kirja oli kriittisten silmien tarkasteltavana.

Ivan Kudrjavzewista on kirjaan kirjoittanut hienon henkilökuvan emeritaprofessori Natalia Baschmakoff.

Ivan Kudrjavzewista on kirjaan kirjoittanut hienon henkilökuvan emeritaprofessori Natalia Baschmakoff. (Kuva/photo: Hellevi Matihalti)

Eila-Maija Mirolybov korostaa Sergei Pogreboffin suurta panosta kirjan valmistumisessa. Hänen mukaansa Pogreboff on kirjan ideoija ja on ollut varsinainen työmyyrä, jota ilman kirjaa ei olisi koskaan saatu aikaan.

Sergei Pogreboff huomauttaa kaiken pohjana kuitenkin olevan nimenomaan Ivan Kudrjavzewin kirjoittaman yhdistyksen 100-vuotishistoriikin ja sen tutkimustyön, minkä tämä on aikanaan tehnyt.

Sergei Pogreboff

Venäjänkieliset alkuperäistekstit on suomentanut Sergei Pogreboff. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

”Tässä ennen kaikkea näkyy hänen kädenjälkensä”, Pogreboff sanoo. ”Myöhempinä vuosina hän sitten kirjoitti lisälehtiä historiikkiin, ja sanoo, muistaakseni esipuheessa, pettyneensä, kun kukaan muu ei ole asiaan tarttunut ja hän itse joutuu siis jatkamaan tätä kertomusta. Lisälehdissä hän kertoo lähinnä 1970–luvun jälkeen tapahtuneista muutoksista, joita hän on itse ollut viemässä eteenpäin. Tuossa kirjassa on myös katsaus arkistoon ja sen sisältöön ja rakenteeseen. Lukija huomaa, että arkistosta osa on yhdistyksen omassa hallinnassa ja osa on Kansallisarkiston kokoelmissa, koska aikanaan kenraalikuvernöörin kanslia oli se paikka, josta yhdistyksen hallintoa pitkälle hoidettiin.”

Varsinainen käännöstyö oli Pogreboffin mielestä mieluista ja helppoakin, koska asia oli tuttu.

”En minä tätä varsinaista käännöstyötä kovin suurena rasituksena pidä”, hän sanoo. ”On ollut paljon hankalampaa etsiä tarkennuksia ja mahdollisia virhelähteitä – ja tietysti olen ollut erittäin iloinen siitä, että joku muu on tehnyt toimitustyön.”

Pogreboff pitää tärkeänä kirjan saattamista suomenkieliseen asuun erityisesti siksi, että nykyisistä yhdistyksen jäsenistä harva enää pystyy alkuperäistekstejä lukemaan.

Toimittajan kommentit

Kirjan toimittaja Eila-Maija Mirolybov korostaa voimakkaasti sitä, että nyt julkaistu kirja ei ole yhdistyksen historiikki.

”Tämä kirja on kokoelma käännettyjä dokumentteja”, hän selittää, ”se pitää sisällään yhdistyksen 100-vuotishistoriikin sekä seuraavat 20 vuotta, mutta vuoden 1992 jälkeistä aikaa tässä ei ole lainkaan huomioitu.”

Ihmiseltä ihmiselle –kirja sisältää suomennokset ivan Kudrjavzewin kolmesta julkaisusta, joista yksi on VHY:n 100-vuotishistoriikki. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti )

Ihmiseltä ihmiselle –kirja sisältää suomennokset ivan Kudrjavzewin kolmesta julkaisusta, joista yksi on VHY:n 100-vuotishistoriikki. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti )

”Ideahan lähti siitä, että tehdään vanhojen tekstien kokoelma, koska niitä ei ole koskaan aikaisemmin voinut lukea suomenkielisinä. Ajateltiin, että se kiinnostaisi nimenomaan suomenkielisiä ihmisiä. Silloin ei siis lainkaan ajateltu historiikin tekemistä – eihän ollut mikään merkkivuosikaan.”

Mirolybov naurahtaa ja jatkaa:

”Mutta ruokahalu kasvaa syödessä. Nyt on oikeastaan aika pohtia historiikkia, täydentää tätä kirjaa, käsitellä sitä niin, että se toimii materiaalina historiikille, koska ei ole monia vuosia siihen, kun yhdistys täyttää 150 vuotta. Yhdistyshän on perustettu vuonna 1872, joten 150-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2022.”

”Siihen on vain seitsemän vuotta aikaa.”

 

Hellevi Matihalti

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: