Suuren viikon perjantai

03/04/2015

Saarnavuorossa

 

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Suurena perjantaina muistelemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen vangitsemista, kuulusteluja, kidutusta ja kuolemaa ristinpuulla. Tämän johdosta suuri perjantai on ankara paastopäivä, eikä silloin toimiteta liturgiaa. Kristuksen perjantaisia kärsimyksiä muistellen on perjantaisin, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, ympäri vuoden paastopäivä.

Tämänpäiväinen aamupalvelus on poikkeuksellisen pitkä ja sisältää Kristuksen kärsimyksiä kuvaavien kahdentoista evankeliumijakson lukemisen. Erityisen satuttava on kuvaus siitä, kuinka apostoli Pietari kieltää kolme kertaa Kristuksen, vaikka hän aiemmin vannoi opettajalleen, että olisi valmis vaikka kuolemaan Hänen puolestaan.

Ajatuksemme kohdistuvat nyt luonnollisesti Kristuksen kärsimyksiin. Sen sijaan unohdamme helposti hänen äitinsä Marian, opetuslapset, Joosef Arimatialaisen, Nikodemoksen ja viisaan ryövärin. Maria jäi muiden Kristusta seuranneiden läheisten kanssa suremaan ja kantamaan menetyksen taakkaa loppuiäkseen. Mutta heille jäi lohdutuksena suruun toivo, jonka pääsiäisen ylösnousemuksen ilosanoma välitti.

Arimatiasta kotoisin ollut Joosef, joka oli salaa ollut Jeesuksen opetuslapsi, rohkaisi mielensä ja pyysi Pilatukselta lupaa ottaa Jeesuksen ruumiin ristiltä. Häntä auttoi Nikodemos -niminen mies. Yhdessä he ottivat Jeesuksen alas ristiltä, kietoivat ruumiin käärinliinoihin, panivat mukaan tuoksuaineita ja hautasivat hänet lähellä olleeseen kalliohautaan. Tällä teollaan he jäivät esimerkeiksi pyyteettömästä palveluksesta ja todellisesta Jumalan rakastamisesta.

Evankeliumissa kerrotaan, kuinka opetuslapset pakenivat ja hajaantuivat, kun Kristus vangittiin. Heidät valtasi pelko, sillä he olivat lyhytnäköisesti odottaneet Kristukselle, ja sen myötä myös itselleen, täysin toisenlaista tulevaisuutta. Ristin juurelle oli uskaltautunut evankeliumin todistuksen mukaan vain Jeesukselle rakkain opetuslapsi Johannes, jolle Vapahtaja uskoi äitinsä huolenpidon. Opetuslasten toiminta tuntuu väärältä, mutta se on perin inhimillistä. Yllättävässä tilanteessa lupaukset helposti unohtuvat ja mielen valtaa pelko ja hämmennys.

Viisas ryöväri sen sijaan osoitti äärimmäisessä tilanteessa rohkeutta. Hän todisti teollaan, että parannuksen tekeminen on mahdollista vaikka elämän viimeisillä hetkillä, ja Jumala rakastavana ottaa parannuksenteon vastaan.

 Piispa Arseni      

 

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: