Suomalais-ugrilaisuuden juhlaa Obinitsassa

Kulttuuripääkaupunki 2015 kaupunginjohtaja Evar Riitsaar on tulisieluinen suomalais-ugrilaisuuden puolestapuhuja ja monipuolinen taiteilija.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

”Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on nuori perinne. Se on valittu nyt vasta toisen kerran! Idea on syntynyt suomalais-ugrilaisen nuorisoliikkeen parissa. Perinne on vasta muovautumassa”, kertoo kulttuuripääkaupungin liinapää eli kaupunginjohtaja Evar Riitsaar Obinitsassa.

Uusi perinne

Suomalais-ugrilaiset kulttuuripääkaupungit ovat Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton (MAFUN) vuonna 2013 aloittama hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa yleistä suomalais-ugrilaista identiteettiä ja tehdä suomalais-ugrilaisia kansoja paremmin tunnetuiksi. Tavoitteena on myös antaa virikkeitä paikalliselle talouskehitykselle. Ensimmäinen kulttuuripääkaupunki oli vuonna 2014 Venäjällä sijaitseva udmurttien kylä Staryje Bygi.

”Koska perinne on vielä nuori, siihen sisältyy valtavasti mahdollisuuksia. Ei ole onneksi valmista muottia, johon kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat pitää mahduttaa”, hehkuttaa monialataiteilija Riitsaar. Hän tarkentaa: ”Maailman mitassa suomalais-ugrilaista kulttuuria ja kansoja tunnetaan varsin heikosti. Siksi mahdollisuudet ovat rajattomat!”

Riitsaaren mukaan kiinnostus kulttuuripääkaupunkihanketta kohtaan on kasvanut koko vuoden. Tämän hän uskoo osin johtuvan aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa: ”Olemme löytäneet hyviä henkilöitä mukaan hankkeeseen. On tärkeää, että sosiaalisessa mediassa on videoklippejä ja muuta elävää materiaalia. Kuvilla ja aktiivisilla tukijoilla on tunnettavuuden lisäämisessä aivan keskeinen merkitys.”

Erikseen hän mainitsee Vaidu Vidilin, jonka kuvaamat videot ovat internetin kautta levittäneet tietoa tapahtumista Obinitsassa. Riitsaar uskoo, että kulttuurikaupunkihankkeen avulla maailmalta on löytynyt paljon uusia suomalais-ugrilaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä.

Suomalais-ugrilaisen kulttuuripäkaupungin tunnus on puinen Tsirk -lintu, jonka Obinitsa luovuttaa vuoden 2016 pääkaupungille tämän vuoden lopussa. Ensi vuoden pääkaupunki -titteli on parhaillaan hakuprosessia.
(Kuva/Photo: obinitsa.net )

Kulttuuripääkaupunkivuosi huipentuu elokuun alussa

Obinitsan kylälle ja koko Setumaalle kulttuurikaupunkititteli on tuonut runsaasti uutta julkisuutta. Obinitsassa on tehty pitkäaikaista yhteistyötä suomensukuisten kansojen kanssa erityisesti Venäjällä. Koko alkuvuoden kylällä on ollut lähes viikoittain vieraita esiintymässä juuri Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen alueilta.

”Mikään ei ole sattumaa”, vakuuttaa Evar Riitsaar. ”Obinitsa valittiin vuoden 2015 kulttuurpääkaupungiksi aivan erityisistä syistä. Tästä paikasta oli matkaa liki saman verran sekä Ob -joen suulle suomalais-ugrilaisuuden kaukaisille kolkille kuin Nizzaan, jossa metropoliittamme Stefanos aloitti kirkollisen uransa”, selostaa hän pilke silmäkulmassa.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Kulttuuripääkaupunkivuosi huipentuu elokuun ensimmäisenä päivänä järjestettävällä Setumaan kuningaskuntapäivällä. Vaikka lauantaina järjestettävä kuningaskuntapäivä on setukaisten vuotuinen päätapahtuma, on kylällä tänä vuonna koko viikonlopun runsaasti kulttuuripääkaupunkiteemaan sisältyvää ohjelmaa. ”Obinitsa on suomalais-ugrilaisuuden keskus koko viikonlopun ajan”, uskoo Riitsaar.

Ortodoksinen kirkko mukana tapahtumissa

Kulttuuripääkaupunkitoimikunnan pääjärjestäjä, sootska Aare Hõrn on kantavia voimia Obinitsan ortodoksisessa seurakunnassa. Hän on keskustellut seurakunnan papin isä Viktor Ivaskin kanssa siitä, kuinka ortodoksinen kirkko voisi olla mukana elokuun ensimmäisen viikonlopun tapahtumissa.

”Ajatuksena on, että viikonlopun aikana Kristuksen kirkastumisen kirkko Obinitsassa palvelisi tapahtumiin saapuvia vieraita. Haluamme, että kirkko on vahvasti ja näkyvästi mukana kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumassa. Obinitsaan saapuu paljon vieraita Venäjän Karjalasta sekä muilta suomalais-ugrilaisilta alueilta, joissa ortodoksisuus on keskeinen osa omaleimaista paikallista kulttuuria”, perustelee Hõrn.

Arkkipiispa Leo vieraili tammikuussa 2008 Obinitsassa ja kävi setukaisten lauluemo Hilana Taarkan (1856-1933) haudalla. Hilana esiintyi 1921 Helsingissä Suomen presidentille. Kuvassa etualalla vasemmalta arkkipiispa Leo, isä Justinus Kiviloo, metropoliitta Stefanos ja tuolloinen setukaisten ülemsootska Aare Hõrn.
(Kuva/Photo: Margus Kivi)

Esipaimenia odotetaan Obinitsaan

Aare Hõrn toivoo, että kirkossa toimitettaisiin jumalanpalveluksia useilla kielillä. Viron, setun ja kirkkoslaavin kielillä palveluksia voidaan toimittaa seurakunnan omin voimin. ”Mutta toivoisimme, että kirkossa kuultaisiin Jumalaa palveltavan myös suomeksi, karjalaksi ja koltansaameksi. Tähän tarvitsemme Suomen ortodoksisen kirkon apua”, vetoaa Hõrn.

Sekä Viron että Suomen ortodoksiset kirkot ovat tehneet merkittävää työtä omien vähemmistöjensä kielen ja kulttuurin puolesta. Viron kirkko on vahvasti mukana setukaiskulttuurin tukemisessa. Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos on monin eri tavoin henkilökohtaisesti ollut mukana tukemassa setukaisten kielen ja kulttuurin aseman vahvistamisessa.

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo puolestaan on toiminut johdonmukaisesti karjalan kielen aseman kohottamiseksi viralliseksi vähemmistökieleksi Suomessa. Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajana Leo on julkaissut useita karjalankielisiä teoksia. Ollessaan Oulun metropoliittana hän oli aloittamassa koltansaamenkielisen kirkollisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa.

Obinitsassa odotetaan hartaasti, että molempien ortodoksisten kirkkojen päämiehet voisivat osallistua Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumaan elokuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Aristarkos Sirviö

Linkki : Obinitsa – Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2015 (Napsauta tekstiä)