Pyhä Johannes Venäläinen 27.5.

26/05/2015

Pyhät kanssamme

Pyhän Johannes Venäläisen ikoni Nea Prokopissa sijaitsevassa pyhälle omistetussa kirkossa.

Pyhän Johannes Venäläisen ikoni Nea Prokopissa sijaitsevassa pyhälle omistetussa kirkossa. (Kuva/Photo: Marina Mironoff )

Pyhä Johannes syntyi Ukrainassa n. 1690. Hän joutui sotavangiksi Konstantinopoliin turkkilais-venäläisessä sodassa. Vähän myöhemmin hänet vietiin Prokopiin, Vähä-Aasiaan, jossa hän oli erään sotilasvirkamiehen orjana. Hän kärsi pilkkaa ja kidutusta, mutta otti ne nöyränä vastaan. Rukous, maahan kumarrukset ja valvominen sekä turkkilaisilta salaa nautittu Pyhä Ehtoollinen olivat pyhän Johanneksen lohdutus.

Pyhän Johanneksen rukous Jumalan puoleen ja sen kautta tapahtunut ihme sai hänen isäntänsä kunnioittamaan pyhää Johannesta. Pyhä Johannes kuoli 27. toukokuuta n. vuonna 1730 ja haudattiin Prokopiin arvokkaasti suuren kansanjoukon saattelemana.

Pyhälle Johannes Venäläiselle pyhitetty kirkko Nea Prokopissa.

Pyhälle Johannes Venäläiselle pyhitetty kirkko Nea Prokopissa. (Kuva/Photo: Marina Mironoff )

Noin kolmen ja puolen vuoden kuluttua pyhän turmeltumaton ruumis nostettiin ylös ja vietiin kirkkoon. Pyhäinjäännösarkun äärellä alkoi tapahtua ihmeitä, sairaita alkoi parantua. Parantumisihmeistä saivat olla osallisena niin kristityt kuin turkkilaisetkin.

Vähä-Aasian Prokopista tuli merkittävä pyhiinvaelluskohde. Virallisen väestönvaihdon yhteydessä myös pyhän Johannes Venäläisen pyhäinjäännökset matkasivat Kreikkaan. Ne päätyivät vuonna 1925 Evian saarelle Ahmetagan kylään. Kylälle annettiin uusi nimi, Uusi Prokopi, kunnioituksena Turkista tulleiden kreikkalaisten entiselle kotiseudulle. Nyt pyhä Johannes Venäläinen ottaa pyhiinvaeltajat vastaan Uudessa Prokopissa, ja Jumalan armosta ihmeitä tapahtuu edelleen.

Lähde: Isä Ioannis Vernezos: Pyhä Johannes Venäläinen – Elämä ja viimeaikaiset ihmeet (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2003)

                                                          *                          *                          *

Tein ensimmäisen Prokopin matkani vuonna 2006. Olin saman vuoden alussa liittynyt ortodoksiseen kirkkoon, ja kovin odotettu ensimmäinen pyhiinvaellusmatkani Kreikkaan ortodoksina oli alkamassa.

Lentokoneen laskeuduttua Ateenan lentokentälle avasin puhelimeni, jossa odotti järkyttävä viesti. Lasteni pappa oli edellisenä yönä saanut aivoinfarktin, ja lääkäreiden mukaan parantumista oli turha odottaa. Prokopin kohde Evialla oli ensimmäinen, joka ohjelmaan oli merkitty. Olimme saaneet ennen matkaa luettavaksi ”kotiläksynä” kirjan pyhän Johanneksen elämästä. Muistin kirjan kertomukset ihmeparantumisista. Koko bussimatkan rukoilin papan puolesta, ja kun saavuimme Prokopiin, menin heti kirkkoon, jossa tiesin pyhän Johanneksen reliikkien olevan. Polvistuin reliikkien äärelle ja pyysin pyhää Johannesta rukoilemaan Jumalaa papan puolesta.

Matkamme alkoi maanantaina, ja pyhiinvaelluksemme ollessa keskiviikossa sain Suomesta viestin, että pappa oli siirretty jatkohoitopaikkaan. Ihmettelin tätä kovasti, sillä lääkärithän eivät olleet antaneet mitään toivoa… Pyhiinvaellusmatkan edettyä jo Evialta Eginan kautta Tinokselle viikonloppuun mennessä sain taas yllättävän viestin Suomesta: pappa oli päässyt sairaalasta kotiin!

Pyhän Johannes Venäläisen reliikit Prokopissa.

Pyhän Johannes Venäläisen reliikit Prokopissa. (Kuva/Photo: Marina Mironoff )

Kotiuduttuani Kreikasta kävin papan luona ja kyselin, miten tämä kaikki oikein kävi. Sain tietää, että samaan aikaan, kun olin ollut pyhän Johanneksen reliikkien äärellä, oli papan voinnissa tapahtunut yllättävä käänne. Hän oli alkanut toipua ja kahden päivän kuluttua tästä oli päätös jatkohoitopaikkaan siirtymisestä tehty.

Pyhän Johanneksen esirukouksien ansiosta pappa sai 4,5 vuotta lisäaikaa, kunnes Jumala otti hänet luoksensa.

Tsasounan perustaminen kypsyi mielessäni samaan aikaan, kuin liittymisprosessi ortodoksiseen kirkkoon oli käynnissä. Vanhaan aittaan perustamani tsasouna oli kummiäitini Kristodulin idea. Hän näki pihassani aitan, jonka olin siivonnut perustaakseni siihen museon.

Veinkin aitan itäseinälle ikonin ja päätin museohankkeen vaihtumisesta tsasounaksi. Keräsin seuraavilta Kreikan pyhiinvaellusmatkoilta ikoneita, ja pikku hiljaa alkoi näyttää valmiilta. Monet ystävät ovat antaneet lahjoituksina ikoneita ja kalusteita ym. Näistä ihanista ystävistä voisin kirjoittaa oman kirjan!

Kenen pyhän muistolle pyhittäisin pyhäkköni? Eipä ollut ketään niin ylitse muiden kuin pyhä Johannes Venäläinen! Kävin syksyllä 2009 toisen kerran Prokopissa ja ”juttelin” siellä pyhän Johanneksen kanssa, jolloin sain vastauksen. Tsasounani tultaisiin pyhittämään hänen muistolleen.

Pyhän Johannes Veenäläisen muistolle pyhitetty tsasouna Viljakkalassa. (Photo/Kuvalähde: tsasouna.fi )

Pyhän Johannes Veenäläisen muistolle pyhitetty tsasouna Viljakkalassa. (Photo/Kuvalähde: tsasouna.fi )

Tsasouna vihittiin käyttöön 31.7.2010. Vihkiminen tapahtui vedenpyhityksellä liturgian yhteydessä, jonka toimitti isä Heikki Honkamäki Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta. Vihkimisjuhlassa äiti Kristoduli kertoi pyhästä Johannes Venäläisestä sanoin ja kuvin.

Käydessäni Prokopissa kolmatta kertaa tapasin paikallisia asukkaita. Näytin heille netistä tulostamaani amen.gr –sivuston juttua tsasounani vihkimisestä. Paikallinen mieshenkilö tunnisti tsasounan ja jutun, hän kertoi nähneensä siitä uutisen Kreikan televisiossa. Kreikkalaisille pyhä Johannes Venäläinen on yksi rakastetuimmista pyhistä. Ehkä siksi tämän pienen Suomessa sijaitsevan tsasounan perustaminen on ollut suuri asia heidän silmissään!

Pyhän Johanneksen muistopäivä on 27.5., mutta praasniekkaa juhlimme aina lähimpänä sopivana lauantaiaamuna. Tänä vuonna praasniekka oli 23.5.

 

Tsasounan tapahtumista tiedotetaan nettisivuillamme www.tsasouna.fi sekä Facebook-sivuilla (napsauta tekstiä)

 

 

Marina Mironoff

, , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: