Soili Talja avaa ovia näkymättömään

(Kuva/Photo: Hellevi Matihalti )

Soili Taljan näyttelyesitteessä kerrotaan taiteilijalla olevan läheinen suhde ortodoksisuuteen, mistä juontuu Galleria K:ssa Vantaalla 3.6. avatun näyttelyn nimikin – Mirhamia. Galleria K antaa loistavat tilat Taljan suurikokoisten teosten esittelyyn ja ripustus on erinomaisen onnistunut, mikä luonnollisesti vaikuttaa siihen, että katselijan on helppo keskittyä nauttimaan Taljan nyt esillä olevista uutuustöistä.

Avajaisissa oli runsaasti yleisöä – sekä Vantaan kaupungin edustajia, taiteen tuntijoita ja harrastajia mutta myös taiteilijan henkilökohtaisia ystäviä ja kollegoita. Kuvassa keskellä näkyvä teos on nimeltään Mirhamia III (2014), yksi vaikuttavimmista töistä. Eräs katsoja hahmotti sen tikapuiksi taivaaseen – taiteilija ei kiistänyt tulkintaa, vaan jatkoi sitä edelleen: ”Kun työn ripustaa toisin, sen näkee esittävän uhri- tai alttaripöytää.” (Kuva/photo: Hellevi Matihalti )

Taljalla on ollut mielettömän intensiivinen luovan työn kausi vuoden 2014 syyskuulta tämän kevään maaliskuulle, ja tämän kauden töistä Galleria K:n näyttely koostuu. Esillä ei luonnollisesti ole kauden koko tuotanto – osa on jo siirtynyt eri kokoelmiinkin kuten esimerkiksi teos Mirhantuojia I Kiasmaan.

Kyseessä oli kutsunäyttely, ja niinpä Vantaan taidemuseon vs. intendentti Maija Kasvinen oli avajaisissa mukana koko ajan, ja ilolla saattoi panna merkille hänen aktiivisen osallistumisensa kaikkien kutsuvieraiden henkilökohtaiseen tapaamiseen samalla tavoin kuin taiteilija itse teki. Avajaisiin osallistui todella runsaasti ihmisiä ja ilmapiiri oli avoimen vapautunut. Myös huiluduon esitykset toivat juhlavuutta tilaisuuteen.

Vantaan taidemuseon vs. intendentti Maija Kasvinen avasi näyttelyn. Kuvassa myös taiteen Grand Old Man, vantaalainen kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. (Kuva/photo: Hellevi Matihalti )

Minulla oli ilo vaihtaa Taljan kanssa avajaisten jälkeen muutama ajatus näyttelystä ja esillä olleista teoksista.

Talja kuvaa teoksiaan mystisaistillisiksi, ja mystisyys kumpuaa juuri taiteilijan vahvasta ortodoksisesta identiteetistä; aistillisuus – jopa ajoittainen eroottisuus – on pehmeää ja lämmintä. Kaikissa töissä on hyvin monta tasoa, mutta taiteilija sanoo jokaisessa työssä olevan mukana myös hengellinen taso. Osin jopa töiden värimaailma on häkellyttävän kirkollinen kuten teoksessa Suljettu puutarha I (2015), jonka violetti on selkeästi paastonajan violetti.

Soili Talja ottaa vastaan jatkuvana virtana saapuvia avajaisvieraita. Oikealla teos Liljojen luola (2014), eräs taiteilijalle itselleen hyvin läheinen työ.  Vasemmalla näkyvät osittain omat ehdottomat suosikkini Mirhantuojat II (1914) ja Mirhantuojat III (2015)
(Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

Teos Mirhamia III kulki työnimellä Suloinen jalka. Taiteilija kertoi sen valmistumisprosessista: Tuolloin ajattelin, etten ehkä koskaan enää maalaa mitään – ja sitten tyhjälle pinnalle tuli ensimmäisenä tämä suloisen Kristuksen jalka. Sen jälkeen alkoi syntyä muuta ja teoksen yläosahan viittaa jo aivan muualle. Mutta juuri tästä suloisesta jalasta koko prosessi lähti liikkeelle.
(Kuva:Photo: Hellevi Matihalti )

 Soili Taljan Mirhamia-näyttely on avoinna Galleria K:ssa 5.7.2015 saakka.

Simeon ja Hanna palaa myöhemmin Taljan vuosikymmenet kestäneeseen taiteentekemiseen laajan henkilöhaastattelun puitteissa myöhemmin.

Hellevi Matihalti