Gotta Serve Somebody

13/06/2015

Saarnavuorossa

(Ikonikuva/Photo: orthodox.net )

(Ikonikuva/Photo: orthodox.net )

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen,

Kolmannen helluntainjälkeisen sunnuntain tekstit kehottavat meitä luottamaan Jumalaan ja Hänen huolenpitoonsa, niin ruumiillisten tarpeidemme kuin sielumme pelastuksen osalta. Epistola on pyhän apostoli Paavalin Roomalaiskirjeestä (Room 5:1–10) ja evankeliumi katkelma Kristuksen vuorisaarnasta (Matt 6:22–33).

Päivän epistolan ensimmäinen jae vie meidät heti uskon ytimeen: ”Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa.” (Room 5:1)

Jotkut kristityt tulkitsevat kyseisen jakeen niin, ettei pelastukseen muuta tarvitakaan kuin uskoa. Apostoli Paavali ei kuitenkaan kirjoita, että yksin usko tekisi meidät vanhurskaiksi, vaan jatkaa: ”Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme.” (Room 5:2) Uuden testamentin kokonaisuuden ja Kristuksen tämänkin sunnuntain evankeliumin opetuksen valossa on ilmeistä, että mainittu ”armossa lujasti pysyminen” vaatii myös ihmisen omaa tahtoa ja aktiivisuutta. Ketään ei pelasteta väkisin.

Pyhä apostoli Jaakob kirjoittaa: ”Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet – pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?” (Jaak 2:18–20) Vaikka pelastus onkin lahja, kädet on silti ojennettava Pelastajan puoleen mikäli tahtoo ottaa lahjan vastaan.

Varsinaisen pelastavan työn tekee toki Herra itse: ”Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi… Kristuksen ansiosta”, ”Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon” (Room 5:1–2). Ilman rakastavan Jumalan pelastustekoja meidän uskomme ja tekomme eivät meitä hyödyttäisi, sillä niillä emme pelastustamme voi ostaa tai ansaita. Mutta koska Jumalamme on hyvä ja ihmisiä rakastava, Hän lähetti Poikansa ja antaa jokaiselle mahdollisuuden tulla osalliseksi Hänen elämästään.

Millaista tämä Jumalan armossa ”lujasti pysyminen” sitten käytännössä on? Se on elämää Kirkon yhteydessä, osallisuutta sakramentteihin (kasteeseen, mirhavoiteluun, katumukseen, ehtoolliseen), rukousta ja lähimmäisen rakastamista arjessa. Se on valintojen tekemistä, kuten Kristus evankeliumissa julistaa: ”Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” (Matt 6:24)

Näiden valintojen edessä olemme päivittäin. Siksi pyhä apostoli Paavali kirjoittaa armossa ”lujasti pysymisestä”, ja siksi Kirkko muistuttaa meitä päivittäisissä rukouksissaan yhä uudestaan: ”…antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.” Pelastuksessa ei ole kyse kertaratkaisusta, vaan Kristuksen yhteydessä elämisestä.

”Kukaan ei voi palvella kahta herraa.” Kristuksen sanat ovat yksinkertaiset ja siksi niin vaikeat – eivät ymmärryksen, vaan elämän kannalta. Sillä epäjumalia meillä totisesti riittää: ruoka, juoma, raha, seksi, maine, kunnia, valta, ylpeys… sanalla sanoen kaikki himot, viime kädessä aina tavalla tai toisella Minä Itse. ”Olen oma epäjumalani”, kuten pyhä Andreas Kreetalainen katumuskanonissa toteaa, ”olen tahrannut kuvasi ja vääristellyt käskysi: koko kauneuteni on himmennyt ja himoihin on lamppuni sammunut”.

Jotta en hukkuisi itsekkyyteeni, Kirkko tarjoaa pitkän juhlakauden jälkeen taas yhdeksi lääkkeeksi paastoa. Tämä nyt elettävä apostolien paasto on pitkistä paastoista vaikeimpia osuessaan grillauskauden alkuun. Toisaalta juuri siksi tämä paasto paljastaa langenneen ihmisluonnon alastomuudessaan.

Paasto on kuitenkin olemassa ihmistä varten, ihminen ei paastoa varten; ruokasäännöt ovat apuvälineitä, eivät päämäärä itsessään. Apostolien paastonkaan ydin ei ole grillimakkaran käräyttämässä omassatunnossa vaan paljon syvemmällä. Paastota voi monesta muustakin asiasta kuin ruoasta, kesälomalla se voi luontevasti olla vaikkapa netti, sähköposti ja työasiat.

Vielä tärkeämpää kuin luopuminen jostakin on se, mitä etsin tilalle. Täytänkö sisimpäni pelkällä viihteellä tai muilla korvikkeilla, muistanko pitää huolta sielustani? Miten voin, missä kuljen, minne olen matkalla? Olenko läsnä Jumalalle, lähimmäisille, edes itselleni?

Paastonaika kutsuu siis tarkistamaan elämäni suuntaa Kirkon jäsenenä. Näkyykö osallisuuteni Kristuksen elämästä valinnoissani ja arjessani? Etsinkö ensin Jumalan valtakuntaa vai ennen kaikkea omaa etuani, nautintoja ja niiden tyydyttämistä? Kuinka voisin rakastaa Jumalaa ja lähimmäistäni syvemmin, tekojen tasolla? Olenko tullut itseriittoiseksi, enkö tarvitse enää paastoa ja rukousta?

Pyhän apostoli Paavalin Roomalaiskirjeen sanat päivän epistolassa ovat lohdullisen rehelliset: ”Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.” (Room 5:6–8)

Sellaisia me olemme, myös pyhän Kirkon jäseninä. Synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun, synnin alaisena syntynyt; synnin alaisena elän, synnin alaisena kuolen. Mutta silti annan itseni, lähimmäiseni ja koko elämäni Kristuksen, Jumalan haltuun. ”Olen sanomattoman kunniasi kuva, vaikka kannankin synnintekojeni haavoja”.

Tällaisena syntisenä, viheliäisenä, kelvottomana – mutta kutsuttuna, katuvana, armahdettuna, sovitettuna, rakastettuna – lähestyn Pyhää Jumalaa tämänkin sunnuntain liturgiassa. Uskossa, rakkaudessa ja Jumalan pelossa.

Ja kun rukoilen yhdessä seurakunnan kanssa ennen pyhää ehtoollista: ”Uskon, Herra, ja tunnustan, että sinä olet totisesti Kristus, elävän Jumalan poika, tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen ensimmäinen”, tiedän lausuvani totuuden – pelastavan totuuden.

Aamen.

Pastori Tuukka Rantanen
Oulu

, , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: