Pyhä ja kunniakas profeetta Elia

19/07/2015

Saarnavuorossa

(Ikonikuva/photo: orthodox.net)

(Ikonikuva/photo: orthodox.net)

Keskikesän mielenkiintoisimpiin juhliin kuuluu profeetta Eliaan päivä, 20. heinäkuuta. Vanhan kansan keskuudessa liikkuu yhä varsin kulunut sanonta: Iljjan päivän on ollut iät kaiket saje libo pouta.  Ja tunnetusti heinäkuun helteissä Eliaan päivänä on ukkonen jyrähdellyt ja vettäkin satanut.  ”Ilja menee tulisilla vaunuilla taivaaseen.”

Mutta kuka oli tuo noin 900 vuotta ennen ajan laskumme alkua elänyt profeetta, josta kerrotaan Vanhan testamentin 1. ja 2. Kuningasten kirjassa?

Hänen sanomisensa ja tekemisensä ovat kiinnostaneet kaikkien aikojen ihmisiä.  Hänhän ei ollut mikään ns. kirjaprofeetta, jolta olisi jäänyt jälkeen hänen nimeään kantavia kirjoituksia.  Mikä oli hänen sanomansa aikalaisilleen, ja mikä on hänen sanomansa meidän ajallemme?

Juhlan iikossi kuvaa profeetan ja Jumalan välistä suhdetta. ”Profeetta Elia hämmästyi nähdessään ihmisten monet laittomuudet ja Jumalan suuren ihmisrakkauden.  Sen tähden hän kiivastuksen vallassa huusi laupiaalle Jumalalle laupeudettomia sanoja: *Oi oikea Tuomari, tuomitse sinusta luopuneet!* Hurskaan anomus ei kuitenkaan täyttynyt, sillä ihmisiä rakastava ei surmannut luopuneita, vaan odotti kaikkien katumusta.” Elian toiminta liittyy ns. pohjoisen valtion eli Israelin vaiheisiin, joissa  kuningas ja kansa olivat kadottaneet käsityksen oikeasta Jumalasta ja siirtyneet epäjumalan palvojiksi.  Nämä väärät uskomukset Elia kukisti väkevällä tavalla.  Lisäksi  Elia ennusti, että tästä luopumisesta seuraa kansakunnan tuhoutuminen, mikä parisen sataa vuotta myöhemmin toteutuikin.

”Hän kulkee Herran edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa varten.”   (Luuk 1:17)  Näin kuvataan Johannes Kastajaa Luukkaan evankeliumissa.  Itseasiassa Johannes Kastajan olemuksen kuvauksessa on yhtäläisyyksiä Eliaan aina vaatetusta myöten.  Johannes Kastaja tulee autiomaasta kuten Elia ja vaatii ihmisten ulkonaisen elämän parannusta aikalaisiltaan.  Eliaan sanoma on kuin profeetta Jesajalta hänen sosiaalieettisten tavoitteiden korostamisessa: älkää kurjistako kansaa, pitäkää köyhistä huolta, älkää tehkö vääryyttä.  Vaikka Vanha testamentti onkin syntynyt ns. eteläisen valtion eli Juudan alueella, niin kirjoittajat vetoavat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi pohjoisvaltion profeettoihin.  Kaikki profeetat ovat Jumalan asialla.  Tämä on profeettojen sanomaa meidänkin ajallemme.

Profeetta Elialla esiintyy mielenkiintoinen Jumalakuva Ensimmäisen kuninkaiden kirja 19. luvussa.  Yleensä Vanha testamentti kuvaa Jumalan kiivaana ja ankarana, joka kostaa isien pahat teot monen seuraavan sukupolven aikana.  Jumala ei kuitenkaan ilmesty Elialle myrskyssä, ei maanjäristyksessä, ei tulessa vaan hiljaisessa huminassa, leppeässä tuulessa, rauhassa ja lempeässä olotilassa.  Tällainen elämäntilan kuvaus esiintyy Taaborin vuoren kirkastustapahtumassa, missä Jeesukselle ilmestyvät Mooses ja Elia.  Opetuslapset kokevat tilanteessa Jumalan siunauksen, eivätkä tahdo lähteä pois vuorelta, vaan majan rakentamisella haluavat jäädä sinne pysyvästi.  Jumalan siunaus on hiljaisuudessa ja rukouksessa sekä niistä kasvavassa Jumalan kohtaamisessa.

 

Siunattua Eliaan / Iljan päivää toivottaen

 

Isä Olavi  Merras

, , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: