Kotoiset kirkkopäivät Lappeenrannassa

04/09/2015

Artikkeli

Sunnuntaiaamulla toimitettiin piispallinen liturgian Linnoituksen kesäteatterissa. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Sunnuntaiaamulla toimitettiin piispallinen liturgian Linnoituksen kesäteatterissa.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Ortodoksisen kirkon valtakunnalliset kirkkopäivät järjestettiin viime viikonloppuna Lappeenrannassa. Tapahtumat keskittyivät historiallisen Linnoituksen alueelle. Linnoituksesta muodostui päivien aikana kuin idyllinen ”ortodoksinen kylä”. Tänä vuonna päiville osallistui noin 500 henkeä. Kirkkopäivien järjestelyistä vastasivat kirkon järjestöt yhdessä Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kanssa. Kirkkopäivät järjestetään viiden vuoden välein. Edelliset kirkkopäivät olivat viisi vuotta sitten Joensuussa.

Eniten osallistujia kokosi lauantainen ristisaatto ja unnuntaina toimitettu liturgia. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Eniten osallistujia kokosi lauantainen ristisaatto (noin 700 henkeä) ja sunnuntaina toimitettu liturgia (noin 600 rukoilijaa).
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Kirkkopäivien teemana oli Ihmisten kirkko. Päivien aikana syvennyttiin tarkastelemaan lähimmäisenä elämisen, vapaaehtoisena toimimisen ja diakonian merkitystä ortodoksisessa kirkossa ja sen jäsenenä. Teema oli esillä monissa keskustelutilaisuuksissa, jotka järjestettiin Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkossa.

Ohjelmassa oli useita näyttelyitä, konsertteja, luentoja ja kirkon järjestöjä esittelevä basaari. Jokainen päivä aloitettiin ja päätettiin jumalanpalveluksella. Eniten osallistujia kokosivat lauantaina aamupäivällä järjestetty ristisaatto ja sunnuntaiaamuna toimitettu liturgia Linnoituksen kesäteatterissa. Metropoliitta Ambrosiuksen ja piispa Innocentioksen johdolla toimitetusta liturgiasta muodostui kirkkopäivien päätapahtuma, johon osallistui noin kuusisataa rukoilijaa.

Liturgiassa kirkkolaulusta vastasi suuri kuoro, jota johti kanttori Varvara Merras-Häyrynen. Kuoro koostui seurakuntien kuorojen laulajista, kanttorikuorolaisista ja Ortodoksisen kamarikuoron laulajista. Kesäteatterin akustiikka ja mallikkaasti hoidettu äänentoisto korostivat kuoron puhdasta ja kaunista laulua.

Sunnuntaina kello 14 alkaneeseen päivien päätöstilaisuuteen oli saapunut enää kourallinen kuulijoita. Päätöstilaisuudessa kuultiin Konstantinopolissa piispainkokouksessa olevan arkkipiispa Leon tervehdys kirkkopäiville.

 

Sisarukset Anna ja Olga ovat syntyperäisiä lappeenrantalaisia. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Sisarukset Anna ja Olga ovat syntyperäisiä lappeenrantalaisia.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Tiedotus oli ristiriitaista

Liturgian jälkeen sisarukset Olga Sakara ja Anna Kunttu (omaa sukua Sakara) kertoivat kokemuksistaan kirkkopäivillä. Olga oli kokenut liturgian kesäteatterissa voimakkaasti:

”Tulimme jumalanpalvelukseen kotoani Lauritsalasta. Emme ehtineet aivan liturgian alkuun, mutta kävellessämme kohti kesäteatteria kuulimme jo kaukaa upeaa kirkkolaulua. Olimme liturgiassa aivan ylhäällä katsomossa, ja sieltä oli vaikuttava näkymä alas, missä piispat ja papit toimittivat.  Oli kerrassaan ainutlaatuinen kokemus olla tällaisessa pyhätössä, jossa luonto antoi seinät ja katon”

Anna Kunttu asuu Espoossa ja oli tavannut päivien aikaan monia tuttuja ja ystäviä kotikaupungistaan. ”Erikseen täytyy mainita isä Heikki Huttunen, hänen tapaamisensa on aina mieluisaa”, kertoi Anna. Hänen mielestään Linnoitus paikkana oli oivallinen valinta kirkkopäiville. ”Kun katselee näitä vanhoja entisöityjä rakennuksia – täällä on historia elävästi mukana! Ja linnoituksen upea ortodoksinen kirkko, joka on Suomen vanhin! Ei parempaa paikkaa Suomesta löydy!”.

Annan mielestä ihmiset eivät tarpeeksi tiedosta esimerkiksi Lappeenrannan historiallista merkitystä.

”On muistettava, että tämäkin alue kuului aikoinaan Venäjään. On hyvä muistaa, että raja kulki silloin Kymijoella. Vuonna 1785 täällä oli venäläistä sotaväkeä”, muistutti Anna. Häneen oli tehnyt myös vaikutuksen liturgia kesäteatterissa. ”Olin ensi kertaa ulkona toimitetussa liturgiassa. Ikimuistoinen kokemus!” hän totesi. Hänen mielestään Linnoituksessa oli lämmin ja mukava tunnelma.

Sen sijaan hän moitti kirkkopäivien ristiriitaista ja epäselvää tiedottamista.

”Toissa päivänä tulleessa Ortodoksiviestissä sanottiin, että liturgia on kesäteatterissa. Muissa lehdissä aiemmin puhuttiin jostain juhlateltasta. Arkailimme tulla koko liturgiaan, kun ei selvinnyt, pääseekö sinne ilman maksullista passia. Emme jaksa kaikkiin tapahtumiin osallistua ja siksi emme passia maksaneet. Seurakunnasta sanottiin selvästi, että niihin paikkoihin, joista pitää seurakunnan maksaa vuokraa, on sisäänpääsymaksu! Ruokailukin jäi nyt väliin, kun missään ei kerrota, mistä saisi ostaa ruokalipun!”

Kotkalainen Maria Hänninen koki sunnuntaisen matkan kirkkopäiville pieneksi pyhiinvaellukseksi. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Kotkalainen Maria Hänninen koki sunnuntaisen matkan kirkkopäiville pieneksi pyhiinvaellukseksi.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Pyhiinvaellus Lappeenrantaan

Kotkalainen Maria Hänninen oli silminnähden liikuttunut liturgian jälkeen.

”Liturgian alussa taivas oli aivan sininen. Se loi kesäteatterin ylle valtavan juhlavuuden ja avaruuden tunnun. Liturgian edetessä taivaalle ilmestyi pieniä pilven hattaroita, kuin taivaan lampaita! En koskaan ole ollut näin vaikuttavassa ja kauniissa jumalanpalveluksessa”.

Maria kiitti myös kuoron osuutta palveluksessa:

”Iso kuoro lauloi kauniisti ja veisut kuuluivat hyvin katsomoon”.

Katsomosta oli esteetön näkymä alas lavalle, jossa oli alttaripöytä ja ikonit.

”Oli upea kokemus nähdä suoraan alttariin ja toimittavat papit sekä piispat. Liturgiassa oli erityisen harras ja juhlava tunnelma. Huomasin, että kirkkokansa oli aivan hiirenhiljaa koko palveluksen ajan. Mielenkiintoista oli myös se, että kirkkokansa oli katsomossa eri tasoilla. Näin näki ja tunsi muiden rukoilijoiden läsnäolon voimakkaana. Kokemus oli todella puhutteleva”, tiivistää Maria.

Maria kertoi, että pääsi kirkkopäiville vasta sunnuntaina.

”Koska sunnuntai on kirkkopäivä, ajattelin, että lähden tänne Lappeenrantaan kirkkopäivien liturgiaan. Lappeenranta on kuitenkin niin lähellä.”

Liturgian jälkeen Maria oli käynyt ruokailemassa ja tutustunut Linnoituksen alueeseen.

”Käyn nyt tutustumassa myös esillä oleviin näyttelyihin. Täällä Linnoituksessa on hyvin läheinen ja lämmin tunnelma. Huomasin, kuinka sydämellisesti ihmiset tervehtivät tuttujaan ja ystäviään eri paikkakunnilta. Osoittautui, että päätökseni lähteä tänne jumalanpalvelukseen muodostui minulle pieneksi pyhiinvaellukseksi! Olen kiitollinen Jumalalle, joka minut tänään tänne lähetti ”, sanoi Maria lopuksi ja nauroi sydämellisesti.

Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen. Taustalla yleisöstä tyhjentynyt kesäteatterin katsomo. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen. Taustalla yleisöstä tyhjentynyt kesäteatterin katsomo.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Tavoitteena olivat kotoiset kirkkopäivät

Kirkkopäivien päätöstilaisuuden jälkeen kesäteatterin lavalla oli tyytyväinen ja helpottunut Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra. Isä Timo Tynkkynen sai pari vuotta sitten tiedon, että ortodoksiset kirkkopäivät järjestetään Lappeenrannassa. ”Siitä sitten pikku hiljaa valmistelut lähtivät liikkeelle. Aivan heti päätettiin, että kirkkopäivät järjestetään täällä Linnoituksessa, koska haluttiin paikan olevan paikallisesti näkyvä ja Lappeenrantaan leimallisesti liittyvä alue. Linnoitus on hyvin luonteva alue, koska täällä on kirkko ja sen lisäksi kaikki tarpeelliset tilat lähietäisyydellä”, perusteli isä Timo.

Linnoituksesta muovautui viikonlopun ajaksi idyllinen "ortodoksinen kylä". (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Linnoituksesta muovautui viikonlopun ajaksi idyllinen ”ortodoksinen kylä”.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Tapahtumaa olivat järjestämässä kirkon valtakunnalliset järjestöt, mutta monessa käytännön järjestelyssä päävastuu jäi seurakunnalle.

”Seurakunnan talkoolaiset ovat tehneet mittavan työn. He ovat sitoutuneesti valmistelleet ja toteuttaneet koko tapahtuman. Kymmeniä seurakuntalaisia on ollut mukana talkootöissä”, kiitteli isä Timo. ”Lopputulos on hyvä, koska vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat tyytyväisiä ja tavoite kotoisista kirkkopäivistä on mielestäni toteutunut hyvin”, hän summasi.

Tiedustelin, oliko Lappeenrannan seurakunnalle kirkkopäivistä mitään hyötyä. Isä Timo mietti hetken hymyssä suin.

”Jos voidaan puhua ´hyödystä´ seurakunnalle, niin kirkkopäivien järjestäminen innosti ja aktivoi seurakuntalaisia jo etukäteen. Seurakuntalaiset arvostivat sitä, että saimme olla mukana järjestelyissä ja sitoutuivat hyvin kaikkiin hankkeisiin. Lisäksi seurakunta sai paljon myönteistä näkyvyyttä koko Etelä-Karjalan alueella. Se on koko kirkon kannalta hyödyllistä”, totesi isä Timo Tynkkynen lopuksi.

Arkkipiispan tervehdys kirkkopäiville

Kirkkopäivien päätöstilaisuudessa oli paikalla vain joitakin kymmeniä ihmisiä, jotka metropoliitta Panteleimon siunasi kotimatkalle.  Tilaisuudessa luettiin arkkipiispa Leon tervehdys. Tervehdys kokonaisuudessa oheisena:

Kristuksessa rakkaat esipaimenet, isät, veljet ja sisaret!

Tervehdin ilolla kaikkia teitä, läheltä ja kaukaa kirkkopäiville saapuneita.  Lähetän teille kaikille parhaat toivotukseni ja siunaukseni.

Kirkkopäivien teeman ”Ihmisten kirkko” sisältö avautuu meille kauniisti ja syvällisesti tänään sunnuntaina (30.8.) luetussa Matteuksen evankeliumissa (Matt. 22:1–14).

Evankeliumi puhuu meille hääpuvusta, jollaiseen meidän tulee pukeutua kun menemme Jumalan huoneeseen. Millainen tuo puku on?

Herran huoneen hääpuvun valmistusaineet ovat laupeus ja rakkaus. Tuo hääpuku on pyhän Gregorios Suuren mukaan kudottu rakkaudesta Jumalaa ja laupeudesta lähimmäisiämme kohtaan. Herran hääjuhlaan ovat kutsuttaja kaikki ne, jotka ovat pukeutuneet näihin hyveisiin.

Laupeus ja rakkaus ovat myös side, jotka yhdistävät Jumalaa ja Hänen kirkkoaan. Tuo side – kirkon hääpuku – on Jeesuksen ja Hänen morsiamensa kirkon asu. Niin kauan kuin kirkko on puettu laupeuteen ja rakkauteen, on se valmis Herran häähuoneeseen. Sinne ei mennä ostetuilla kalliilla vaatteilla, vaan yksinkertaisesti kudotuilla, jotka on valmistettu rakkaudesta Jumalaa ja laupeudesta lähimmäisiämme kohtaan.

Tuollainen on se Kristuksen kirkko, jonka kiviä me ihmiset olemme ja jota meidän tulee pyhien yhteydessä rakentaa. Tähän työhön tarvitsemme jokaisen kirkon jäsenen esirukousta ja tukea.

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa
Leo

 

Kirkkopäivistä on koottu useille järjestöjen ja seurakuntien kotisivuille valokuvia ja juttuja viikonlopusta. Kirkkopäivien omilla sivuilla voi antaa palautetta järjestäjille. Jutun lopussa on joitakin linkkejä.

 

Aristarkos Sirviö

Linkkejä:

Simeon ja Hanna Facebook -sivusto (napsauta tekstiä)

Ortodoksi.net -Facebook -sivusto (napsauta tekstiä)

Ortodoksiset kirkkopäivät -sivusto (napsauta tekstiä)

Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta (PSHV) (napsauta tekstiä)

, , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: