Ihmisellä on syvältä tuleva kaipaus, jopa hätä

05/09/2015

Saarnavuorossa

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Opetuspuhe Kajaanin hautausmaan  tsasounan praasniekassa 31.8.2014

Matt. 19:16-26

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.

Olemme tottuneet sellaisiin lauselmiin kuin: ”Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Uudistukset elämän eri aloilla vaikuttavat ihmistä muuttuvasti”. Aika, jota juuri nyt elämme, on uudella tavalla, monilla uusilla tavoilla epävarmuuden leimaamaa.

Kirkon jäsenenä on paikallaan kysyä missä määrin ja kuinka syvälti maailman muuttumisella on merkitystä ihmisen elämän perimmäisiä kysymyksiä ratkottaessa. Mikä on tieteen ja tekniikan uusien saavutusten ja ihmisen menneestä vapautumisen suhde vähään tarpeelliseen ja yhteen ainoaan – Elämän Herran kanssa olemiseen?

Kaiken kehityksen ja muutoksen keskellä yhä kaikuu kysymys: ”Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?” Eikö tämä kysymys ole kaikkien elämän tarkoitusta etsivien ja elämän turhuutta potevien huulilla? Miten löytäisin elämän, elämän täynnä mieltä ja tarkoitusta, kaiken mielettömyyden ja tarkoituksettomuuden keskellä?

Ihmisellä on syvältä tuleva kaipaus, jopa hätä. Mistä vastaus? Muuttumaton evankeliumi näyttää tietä eteenpäin: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?” Tämä on hengellisen elämän peruskysymys.

Jumalan vastaus tämän päivän ihmiselle on sama kuin Jeesuksen ajan miehelle: ”Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä”. Noudata Jumalan käskyjä elämän peruslakien kunnioittamisesta, rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäisrakkaudesta. Tätä tietä kulkien voimme elää mielekkäällä tavalla kristittyinä tässä ajassa, alati muuttuvassa ja epävarmassa maailmassamme.

Joskus ajattelemme, että jos syntiä ei olisi, olisimme kaikki yhtä puhtaita ja Herramme kaltaisia kuin luomisemme aamuna. Saatamme miettiä, miksi Jumala suuressa ja ennalta tietävässä viisaudessaan ei jo heti alussa ehkäissyt syntiä.

”Syntiäkin tarvitaan, mutta kaikki kääntyy hyväksi ja kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.”, kirjoitti keskiajan mystikko äiti Juliana Norwichlainen. Synnillä ei ole minkäänlaista omaa olemusta eikä itsenäistä olemassa oloa, eikä sitä tunnista muusta kuin siitä kivusta, minkä se aiheuttaa. Kaikessa tässä kivussa meitä lohduttaa meidän Herramme kärsimys, sillä näin on hänen autuas tahtonsa.

Kaikkia pelastukseen päätyviä ihmisiä kohtaan tuntemansa hellän rakkauden johdosta, sanoo äiti Juliana, Herramme kiiruhtaa lohduttamaan meitä suloisesti, ikään kuin hän sanoisi: ”Totta on, että synti on kaiken tämän kivun syy, mutta kaikki kääntyy hyväksi, ja kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.”

Kristus Jeesus on sekä Jumala että ihminen. Koska hän on Jumala, hän on itse korkein autuus, on alusta ollut ja on aina ja iankaikkisesti. Koska Kristus on myös ihminen, tiedämme uskomme kautta ja meille on ilmoitettu, että hän kärsi kipua, tuskaa ja kuoleman meitä kohtaan tuntemansa rakkauden tähden ja tuodakseen meidät autuuteen jumaluutensa voiman kautta.

Sama kaipaus ja jano, jota Kristus kärsi ristillä ja jota hän on tuntenut maailman alusta asti, ovat yhä hänen seuranaan ja tulevat olemaan aina siihen päivään asti, jolloin viimeinenkin pelastuva sielu on tullut hänen luokseen autuuteen.

Kaiken sen edessä, mitä maassamme, maanosassamme ja maailmassamme tapahtuu, tuntuu mahdottomalta, että kaikenlaiset asiat voisivat kääntyä hyväksi. Mitä Herramme vastaa? ”Mikä on sinulle mahdotonta, on minulle mahdollista. Minun sanani kestää kaikissa kohdin ja minä käännän kaiken hyväksi.”

Tämä on se suuri teko, jonka Herramme on vielä kerran tekevä. Sen kautta hän on pysyttävä sanansa voimassa kaikessa, ja hän on kääntävä hyväksi senkin, mikä ei hyvää ole. Mutta miten se tapahtuu, sitä ei, äiti Julianan sanonnan mukaan, yksikään Kristusta vähäisempi olento saata tietää eikä tule tietämään, ennen kuin suuren teon aika on tullut.

Kun sallimme kirkon Herran, Kristuksen, opetuksellaan johdattaa meitä, löydämme kyvyn vastata hänen kutsuunsa seurata häntä elämään, täyteen elämään, iankaikkiseen elämään johtavalla tiellä.

Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt ja aina ja iankaikkisesti. Aamen.

Arkkimandriitta Andreas Larikka

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: