Ristin ylentämisen juhla 14.9.2015

13/09/2015

Saarnavuorossa

(Ikonikuva/Photo: Orthodox.net)

(Ikonikuva/Photo: Orthodox.net)

Joh. 19:6-11a, 13-20, 25-28a, 30-35a

 

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Ristin ylentämisen juhla on yksi kirkkovuoden suurimmista. Sitä kutsutaan eräissä paikoissa ortodoksista maailmaa syksyn pääsiäiseksi. Muita ristin päiviä kirkkovuodessa ovat ristin kumartamisen sunnuntai suuren paaston puolivälissä ja ristin esiintuomisen päivä 1. elokuuta.

Kirkossa on ymmärretty, että ihminen tarvitsee heti kirkkovuoden alussa merkin ja vahvistuksen siitä, mitä kohti ollaan menossa ja mikä on yhtä hyvin kirkkovuoden kun kaiken kristillisen elämän ja kilvoituksen perusta.

Tätä korostaa tähän juhlaan liittyvä erityinen liturginen toimitus: juhlan aattoillan vigiliassa pyhä risti kannettaan alttarista keskelle kirkkoa kaikkien kumarrettavaksi ja kunnioitettavaksi. Risti on tällä paikalla koko viikon.

Ristin ylentämisen juhlan liturgiassa lauletaan Pyhä Jumala -veisun sijaan:

Sinun ristillesi me kumarramme valtias, ja sinun pyhää

ylösnousemistasi ylistämme.

Tämän risti- ja ylösnousemusaiheinen veisu korostaa kuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuutta: ilman ristin kuolemaa ei voi olla ylösnousemusta ja ilman ylösnousemusta ristin kuolema on turha. Toisin sanoen ilman ylösnousemusta kaikki kärsimys ja kuolema olisi lohdutonta ja turhaa.

Niinpä ristin valinta koko kristinuskon symboliksi kumpuaa ilosta ja voitosta, ei kuolemasta ja kärsimyksestä. Häpeällisen ja väkivaltaisen kuoleman välineestä on tullut ilon ja kuolemasta saadun voiton tunnus.

Ristin kuoleman kautta Kristus käänsi tappion voitoksi. Hän käänsi ristin alkuperäisen tarkoituksen ja merkityksen päälaelleen. Siksi kirkossa lauletaan: ”[…]ristin kautta tuli ilo kaikkeen maailmaan.” (Sunnuntain aamupalveluksen veisu).

Risti muistuttaa meitä myös pyhästä kasteestamme. Pääsiäisen tapahtumia ei voi käsitellä irrallaan tästä.

Kaste on ristin ja ylösnousemuksen tapahtumiin osallistumista. Se on meidän itse kunkin kohdalla kuoleman voittamisen hetki ja ikuiseen elämään osallistumisen alku. Se on osallisuutta jumalallisesta elämästä ja alku syvenevälle elämänyhteydelle Jumalan kanssaan.

Tämä näkemys mainitaan myös kastetoimituksessa:

Herra […] suo tässä kastettavan muuttua niin, että hän panisi pois vanhan ihmisen […] ja pukeutuisi uuteen, Luojansa kuvan mukaan uudistuneeseen ihmiseen ja kasteen kautta kuolemasi kaltaisuuteen yhteen kasvaneena tulisi osalliseksi myös ylösnousemuksestasi ja […] ottaisi vastaan ylhäisen kutsumuksensa palkinnon […] (Euhologion 1974, 29)

Kasteen kautta omaksuttua Kristuksen kuoleman kaltaisuutta seuraa osallisuus hänen ylösnousemuksestaan, joka on Jumalan ihmiselle valmistama ”ylhäisen kutsumuksen palkinto” eli ikuinen elämä hänen yhteydessään.

Yhdessä tämän juhlan aihetta käsittelevässä veisussa aihetta lähestytään toisesta näkökulmasta:

Sinua, aina kunnioitettava ristinpuu, jolle Kristus oli ristiinnaulittu, oudoksui Eedeniä vartioiva kerubi ja leimuava miekka väistyivät sinuun naulitun Kristuksen tieltä… (kanonin 5. oodin tropari)

Veisu viittaa syntiinlankeemukseen ja ihmisen karkotukseen Paratiisista. Risti kuoleman voittamisen aseena mitätöi syntiinlankeemuksen seurauksen, kuoleman, lopullisuuden.

Jumala asetti syntiinlankeemuksen jälkeen Paratiisin porttia vartioimaan enkelin, jolla on kädessään leimuava miekka. Enkeli väistyy Kristuksen tieltä, joka ristinpuulla avaa jälleen Paratiisin portin.

Näin ollen Paratiisi on meille jälleen avoinna, kunhan ensin tulemme kasteessa osallisiksi ristin kautta ulottuvillemme tulleesta uudesta elämästä ja pysymme siinä kiinni. Seisomme jo nyt Paratiisin portilla, ikään kuin toinen jalka vankasti ovenraossa.

Tämän vuoksi kirkko ei ole ensisijaisesti moraalinvartija eikä hengellisen järjestyksen ylläpitäjä, vaan elävää ja jatkuvaa yhteyttä Jumalan kanssa, kohoamista Jumalan luo.

Kirkko on Jumalan valtakunnan sakramentti.

Suokoon hyvä ja ihmisiä rakastava Jumala, että voisimme kulkea iloiten läpi elämämme Kristusta seuraten ja omaa ristiämme kantaen.

Aamen.

 

Isä Marko Patronen

, , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: