Ekumeenisen patriarkaatin piispojen kokous

15/09/2015

Artikkeli

(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Ekumeenisen patriarkaatin suuren piispainkokouksen osallistujat yhteiskuvassa.(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Konstantinopoliin kokoontui 29.8.-2.9. pyhimmän patriarkka Bartolomeoksen kutsusta Ekumeenisen patriarkaatin toimessa olevia piispoja yhtäältä kuulemaan Pyhän ja Suuren Synodin valmisteluista ja toisaalta tutustumaan toisiinsa. Vastaavaa kokoontumista ei ole järjestetty vuosikymmeniin, ja eri puolilla maailmaa toimivat piispat eivät sen vuoksi myöskään ole voineet juurikaan tavata toisiaan.

Kokous pidettiin Taksimin kaupunginosan keskusaukion laidalla, näkyvällä paikalla sijaitsevassa, 1800-luvulla rakennetussa Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa. Kokouskielinä olivat kreikka, jolla kaikki alustukset pidettiin, ja englanti, jolle puheet käännettiin simultaanisesti. Mukana olleiden liki puolentoistasadan piispan keski-ikä oli varsin korkea, varmaankin yli seitsemänkymmentä. Merkittävin joukko piispoja oli Euroopasta, mutta mukana oli esipaimenia myös Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista.

Turkilta 1912 valloitetun Pohjois-Kreikan piispat osallistuivat myös kokoukseen, sillä he kuuluvat hengellisesti Konstantinopolin alaisuuteen, mutta hallinnollisesti Kreikan kirkkoon. Käytännössä he ovat siis mukana kahden paikalliskirkon vahvuudessa. Autonomisina kirkkoina olivat mukana Suomi ja Viro.

Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos piispainkokousen avausistunnossa. ((Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos piispainkokouksen avausistunnossa.
(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Patriarkka Bartolomeos piti kokouksen alkajaisiksi avauspuheen, jossa hän korosti kirkon merkitystä ekologisissa kysymyksissä ja patriarkaatin roolia kansainvälisessä ekumeenisessa yhteistyössä. Hän myös toi esille tosiseikan, että suurin osa patriarkaattiin kuuluvista hiippakunnista toimii alueillaan vähemmistökirkkona eli ovat jokapäiväisessä kanssakäymisessä toisten kristillisten yhteisöjen kanssa. Patriarkka korosti, etteivät ortodoksit edusta ekumeenisessa kanssakäymisessään vain omaa paikalliskirkkoaan tai hiippakuntaansa, vaan yhtä apostolista ja ortodoksista kirkkoa.

Patriarkka Bartolomeoksen tervehdyssanojen jälkeen kuultiin kaksi alustusta, joista ensimmäisen piti Pergamonin metropoliitta Ioannis. Aluksi hän kertoi Pyhän ja Suuren Synodin vuosikymmeniä kestäneiden valmistelujen historiasta. Metropoliitan mukaan kokousta valmisteleva komissio on saanut valmiiksi esityslistan ortodoksisen kirkon roolista ekumeenisessa dialogissa ja kirkon suhteista muihin uskontoihin. Myös sodan ja rasismin vastustamista koskeva esityslista on hänen mukaansa saatu valmiiksi samoin kuin paastosääntöjä koskevat periaatteet. Metropoliitta Ioannis ei kuitenkaan paljastanut pitkässä alustuksessaan kiinnostavinta, eli mikä on ensi vuoden helluntaina pidettävän kokouksen esityslista ja ketkä tulevat edustamaan kokouksessa Ekumeenista patriarkaattia. Tulevan kokouksen ongelmaksi metropoliitta Ioannis ounasteli päätöksenteon vaikeuden. Toisten paikalliskirkkojen ongelmiin ei hänen mukaansa suhtauduta samalla vakavuudella kuin omiin.

Ekumeenisen patriarkaatin suuri piispainkokous avattiin Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa, jonne oli kokoontunut patriarkka Bartolomeoksen johdolla 146 piispaa Aasiasta, Euroopasta, Etelä- ja Pohjois-Amerikasta sekä Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Kuvassa etualalla (vasemmalta) Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos ja Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo. (Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Ekumeenisen patriarkaatin suuri piispainkokous avattiin Konstantinopolissa (Istanbul) Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa, jonne oli kokoontunut patriarkka Bartolomeoksen johdolla 146 piispaa Aasiasta, Euroopasta, Etelä- ja Pohjois-Amerikasta sekä Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Kuvassa etualalla (vasemmalta) Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos ja Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo.
(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Ensimmäisen kokouspäivän toisen alustuksen piti Amerikan arkkipiispa Demetrios. Hän kertoi Amerikan ja Euroopan piispojen yhteistyöstä Synodin valmisteluissa. Mielenkiintoista oli havaita, miten huomattava asema Amerikan arkkipiispalle annettiin kokouksessa, vaikka hän ei ole autonomisen kirkon päämies. Toisaalta se on ymmärrettävissä, koska Amerikan hiippakunnat tukevat merkittävästi patriarkaattia taloudellisesti.

Toisena kokouspäivänä kuultiin aluksi Sassiman metropoliitta Gennadioksen alustus ortodoksisen kirkon osallistumisesta Kirkkojen maailmanneuvoston työhön. Hän totesi kristittyjen määrän vähenevän Euroopassa ja kasvavan puolestaan Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, mikä merkitsee painotusten muutosta Kirkkojen maailmanneuvostossa kasvavien hyväksi. Ortodoksisella kirkolla on metropoliitan mukaan Kirkkojen maailmanneuvostossa vanhan kirkon perinteen säilyttämisen ja edistämisen vastuu, koska katoliset eivät ole mukana järjestön toiminnassa. Itse olen jo vuosia pohtinut Ekumeenisen patriarkaatin osallistumisen mielekkyyttä kyseisen järjestön toimintaan, koska painot kokouksissa eivät ole suinkaan tasan, vaan vahvasti protestanttien puolella. Päivän toisena puhujana oli Pergamonin metropoliitta Ioannis, joka selosti ortodoksien ja roomalaiskatolisten dialogin historiaa ja nykytilaa. Hän totesi oppineuvotteluissa edistytyn varsin pitkälle, jopa niin että eriävä tulkinta on enää vain paavin asemasta.

(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Maanantain, kolmannen kokouspäivän alussa kuultiin Ranskan metropoliitta Emmanuelin alustukset ortodoksien ja orientaalisten kirkkojen oppineuvotteluista, sekä ortodoksien toiminnasta Euroopan kirkkojen konferenssissa. Myös siellä ovat painotukset olleet ortodokseille vieraita, joten en pidä ihmeenä taannoista Venäjän, Georgian ja Serbian kirkon jättäytymistä pois Euroopan kirkkojen konferenssin toiminnasta. Metropoliitta Emmanuel eksähti alustuksensa lopussa sivuun saamastaan aiheesta, ja kertoi ortodoksien neuvotteluista juutalais- ja muslimijärjestöjen kanssa.

Sassiman metropoliitta Gennadios alusti ortodoksien ja Luterilaisen maailmanliiton oppineuvotteluista. Arkkipiispa Leo piti kommenttipuheenvuoron ortodoksien ja luterilaisten oppineuvotteluja käsitelleen metropoliitta Gennadioksen alustuksen jälkeen. Arkkipiispa kertoi avoimesti ekumeenisten yhteyksien myönteisistä ja kielteisistä puolista. Ongelmalliseksi arkkipiispa totesi sen, että toisuskoinen pappi kastaa, hautaa tai jakaa ehtoollista ortodokseille. Myös luterilaisessa kirkossa esitetyt ajatukset ehtoollisyhteydestä seka-avioliittoon kuuluville tai samaa sukupuolta olevien kirkollinen avioliittoon vihkiminen ovat ongelmallisia ortodoksisesta näkökulmasta, eivätkä edistä ekumeniaa.

(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Diokleian metropoliitta Kallistos avasi kuulijoille tiiviissä alustuksessaan ortodoksien ja anglikaanisen kirkon välillä käytävien oppineuvottelujen tilaa ja Itävallan metropoliitta Arsenios vastaavasti neuvotteluja reformoitujen kirkkojen maailmanliiton kanssa. Päivän päätteeksi kuultiin vielä Ateenan yliopistossa opettavan Abydonin metropoliitta Kyrilloksen alustus ortodoksien oppineuvotteluista vanhakatolisten kanssa.

Syyskuun ensimmäisenä vietettävän kirkkovuoden alkamisen kunniaksi toimitettiin pyhän Georgios Voittajan katedraalissa Fanarissa patriarkan johtama juhlaliturgia ja välittömästi sen jälkeen rukouspalvelus.  Juhlapäivän iltana Kristopoliksen piispa Makarios piti mielenkiintoisen ja runsaasti ajatuksia herättäneen alustuksen bioetiikasta. Hän toi alustuksessaan esiin monia ongelmia, joita lääketieteen kehittyminen on tuonut kirkon tulkinnalle, muiden muassa ihmisen syntymisestä ja kuolemasta, elinsiirroista ja hedelmöityshoidoista.

Kirkkovuoden alkamisen eli indiktion juhlan kunniaksi toimitettiin aamupalvelus ja liturgia Pyhän Georgioksen katedraalissa Ekumeenisen patriarkaatin keskuksessa. (Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Kirkkovuoden alkamisen eli indiktion juhlan kunniaksi toimitettiin aamupalvelus ja liturgia Pyhän Georgioksen katedraalissa Ekumeenisen patriarkaatin keskuksessa.
(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Keskiviikkona pidettiin kokouksen päätösistunto, jossa esiteltiin aluksi Fanarista johdettuja ekologisia projekteja. Sitä ajankohtaisemmaksi nousi Langadasin, Litin ja Rentinan metropoliitta Ioanniksen selvitys pakolaiskriisistä ja kirkon avustustoimista hädänalaisille. Metropoliitta kertoi kirkon toimittavan ruokaa, lääkkeitä ja vettä pakolaisille, mutta totesi tilanteen jo riistäytyneen käsistä ja voimavarojen olevan ehtymässä.

Paikallisille asukkaille pakolaistulva on erityisesti joillakin Kreikan saarilla merkinnyt tulojen vähenemistä, koska turistit eivät enää tule pakolaisten kansoittamiin kohteisiin. Itselleni oli mielenkiintoisen kuulemani lisäksi myönteistä myös patriarkan Puolan vierailun delegaatiossa tutuksi tulleen metropoliitta Ioannin tapaaminen.

Liturgian jälkeen patriarkka Bartolomeos johti rukouspalveluksen kirkkovuoden alkamisen kunniaksi ja kaikki piispat allekirjoittivat indiktion eli uuden kirkkovuoden julistuksen. (Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Liturgian jälkeen patriarkka Bartolomeos johti rukouspalveluksen kirkkovuoden alkamisen kunniaksi ja kaikki piispat allekirjoittivat indiktion eli uuden kirkkovuoden julistuksen.
(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Kaikkien alustusten jälkeen kuultiin kommenttipuheenvuoroja ja puheita, jotka toistivat alustuksessa kuultua. Kiinnostavaa oli havaita erityisesti vanhempien kreikkalaisten metropoliittojen käyttämien puheenvuorojen rakentuvan opetuspuheen kaltaiseksi vuodatukseksi, joka ei pahimmillaan tuonut kuulijoille mitään uutta ajateltavaa.

(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

(Kuva/Photo: Dimitrios S. Panagos )

Kokouksen järjestelyt onnistuivat erinomaisesti. Suuren kokousedustajajoukon päiväruokailujen järjestäminen ja kuljetukset kirkkoihin ja iltaohjelmiin kuuluneisiin ruokailupaikkoihin vaati Fanarin pieneltä työntekijöiden joukolta suuria ponnistuksia. Toivoa sopii, että tulevan vuoden helluntain kokous onnistuu yhtä linjakkaasti ja että siellä myös syntyisi päätöksiä koko kirkon parhaaksi.

Piispa Arseni

, , , , , , , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: