Pokrova 1.10.2015

30/09/2015

Saarnavuorossa

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Fil. 2:5-11; Luuk. 10:38-42, 11:27-28

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Vietämme 1. lokakuuta neitsyt Marian suojeluksen juhlaa. Tämä juhla osaltaan muistuttaa siitä, että kirkkovuoden syyskauden tähtäyspiste ja päämäärä on Kristuksen syntymäjuhla, joulu. Kirkon syyskaudella vietetään useita Marian juhlia. Ne muodostavat ikään kuin joulun esijuhlien sarjan.

Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhla ei tosin ole samassa mielessä jouluun liittyvän pelastushistorian esinäytöstä, kuten ilmestysjuhla maaliskuussa, syntymäjuhla syyskuussa, temppeliin käyminen marraskuussa ja toisen joulupäivän juhla, vaan osa kirkon myöhempää perimätietoa ja hurskauselämää.

Jumalanäidin suojeluksen juhla juontaa perimätiedon mukaan 800-luvun loppupuolen Konstantinopoliin.

Pyhän Andreas Houkan kerrotaan nähneen Blahernan kirkossa näyn Jumalanäidistä. Näyssä Maria saapuu kirkkoon Johannes Kastajan ja evankelista Johanneksen kanssa ja rukoilee kaupungin pelastumisen puolesta. Andreaksen mukana kirkossa on hänen oppilaansa Epifanios, joka vahvistaa näkevänsä saman näyn kuin opettajansa.

Andreas ja Epifanios myös näkivät, kuinka Maria otti kirkon alttarista siellä pyhäinjäännöksenä pidetyn huntunsa ja levitti sen kirkossa olleiden ihmisten päälle. Näky päättyi Marian kohoamisena taivaaseen.

Jumalanäidin suojeluksen juhla on erityisen arvostettu venäläisessä perinteessä ja ylipäätänsä ortodoksisen maailman pohjoisilla alueilla. Venäjän kielen sana pokrov merkitsee huntua.

Kirkkomme opetuksessa Jumalansynnyttäjä neitsyt Maria liitetään kiinteästi langenneen maailman vapauttamiseen synnin ja kuoleman orjuudesta, koska hän suostui tulemaan Jumalan äidiksi. Mariasta ei tullut vain Jumalan toiminnan passiivinen väline, vaan sananmukaisesti äiti, joka suostui vapaaehtoisesti antamaan elämän toiselle. Maria antaa meille esimerkin vapaaehtoisesta ja rakastavasta kuuliaisuudesta.

Evankeliumit eivät kerro Marian elämän vaiheista kovinkaan paljon – Maria ylipäätänsä esiintyy Uudessa testamentissa vain muutaman kerran. Maria on alati läsnä Jeesuksen maanpäällisen elämän vaiheissa, mutta hän on hiljainen hahmo taustalla.  Mutta hänen esiintymisensä ovat sitäkin painokkaampia ja merkityksellisimpiä.  

Mainitsen tässä muutamia: Maria ja Elisabet kohtaavat Elisabetin kotona. Elisabet odottaa Johannes Kastajaa, ja lapsi hypähtää äitinsä kohdussa, kun Maria saapuu paikalle. Elisabet – täynnä Pyhää Henkeä – kysyy: ”Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?” Maria toteaa itsestään: ”tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.” (Luuk. 1:39-49)

Maria keskustelee poikansa kanssa häissä Galilean Kaanassa, jossa hääjuhlien järjestäjiltä loppuu viini. Ensiksi Maria kääntyy poikansa puoleen. ”Heillä ei ole viiniä.” Ja sitten häävieraitten ja myös meidän puoleemme: ” Mitä hän teille sanookin, tehkää se.” (Joh. 2:3,5)

Jo nämä kaksi esimerkkiä kuvaavat lyhyin, mutta voimakkain vedoin Marian asemaa poikansa rinnalla: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.” Yhtäältä Maria kääntyy poikansa puoleen meidän puolestamme. Ja toisaalta hän kehottaa meitä jatkuvasti: Mitä hän, minun poikani ja Jumalani ja teidän Jumalanne teille sanookin, tehkää se.

Maria on sananmukaisesti Jumalanäiti, kirkon virallisen opetuksen mukaan Jumalansynnyttäjä, joka myös viittaa vahvasti äitiyteen. Ja koska Maria on äiti, turvaudumme hartaudella ja rakkaudella hänen esirukouksiinsa, jotka hän puolestamme kantaa oman poikansa ja Jumalansa ja meidän Jumalamme eteen. Sillä äidin rukous voi paljon.

Aamen.

 

Isä Marko Patronen

, , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: