Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa vaikuttavien vanhojen venäläissukujen edustajat kävivät eilen torstaina 12. marraskuuta tapaamassa Helsingin ortodoksisen hiippakunnan piispaa, metropoliitta  Ambrosiusta. Hänen kutsumanaan paikalla oli myös Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra rovasti Markku Salminen.

Sukujen edustajat Anna Denisoff, Marianna Flinckenberg-Gluschkoff, Nikolai Marschan, Eila-Maija Mirolybov, Sergei Pogreboff ja Pauli Rodionov luovuttivat metropoliitalle vetoomuksen, jossa he tuovat esiin huolensa Pyhän Kolminaisuuden Kirkon jumalanpalveluskielen muuttumisesta. Vetoomuksessa todetaan, että kirkkoslaavinkielisten palvelusten sijaan toimitetaan liturgiat ja vigiliat sekakielisinä; slaaviksi, suomeksi ja venäjäksi. ”Olemme saaneet vanhemmilta sukupolvilta kirkollisen perinnön, johon kuuluu slaavinkielinen jumalanpalveluselämä, olipa kotien käyttökieli suomi, ruotsi tai venäjä”.

Sukujen edustajien mukaan uusi käytäntö on saanut ymmälleen myös Kolminaisuuden kirkossa käyvät maahanmuuttajat. Hämmennystä on sukujen edustajien mukaan aiheutunut myös muistelukirjojen käytön rajoittamisesta. Vetoomuksessa todetaan, että seurakunnan tekemät muutokset on tehty vastoin rukoilijoiden toivomuksia.

Helsingin seurakunnassa on sotavuodet mukaan lukien toimitettu katkotta säännöllisesti kirkkoslaavinkieliset jumalanpalvelukset viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Vetoomuksessa todetaan, että Helsingin seurakunnalla, jolla on noin 20 000 jäsentä ja runsaat 15 kirkkoa ja kappelia, tulisi olla ainakin yksi kirkko, jossa jumalanpalvelukset toimitetaan vain kirkkoslaavin kielellä kuten muissakin kristillisen maailman metropoleissa.

Tapaamiseen osallistuneet sukujen edustajat kertoivat metropoliitan osoittaneen ymmärrystä esitettyyn huoleen. Simeonin ja Hannan saaman tiedon mukaan hän sanoi vain muutamia ektenioita luettavan jumalanpalveluksessa suomeksi. Sukujen edustajat huomauttavat, että palveluksia on lyhennetty ja luettavien ektenioiden määrää on vähennetty, jolloin suomeksi luettavien ektenioiden määrä korostuu.

Paikalla olleiden sukujen edustajien mukaan metropoliitta oli luvannut tarkentaa ohjeitaan koskien Pyhän Kolminaisuuden kirkon jumalanpalveluksia.  Hän oli luvannut myös, että muistelukirjat otetaan uudelleen käyttöön, joskin tarkennetuin ohjein.

Vanhat venäläiset suvut ovat olleet erityisesti 1800 –luvun lopussa ja 1900-luvun alussa avainasemassa rakentamassa suomalaista ortodoksista kulttuuria ja Helsingin seurakunnan varallisuutta. Heidän lahjoituksiensa turvin on rakennettu esimerkiksi Liisankadulla sijaitseva seurakunnan Pappilatalo  sekä Mannerheimintien ja Lönnrotin katujen kulmassa oleva Tabunoffin kulman liikekiinteistö.

Aristarkos Sirviö