Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian temppeliinkäynti

20/11/2015

Saarnavuorossa

(Ikonikuva/photo: orthodox.net )

(Ikonikuva/photo: orthodox.net )

Enkelit nähdessään Puhtaimman astuvan temppeliin hämmästyivät,

koska Neitsyt meni kaikkein pyhimpään.

Jumalan elävään liitonarkkiin älköön suinkaan koskeko pyhittämättömäin käsi,

mutta uskovaisten huulet herkeämättä veisatkoot Jumalansynnyttäjälle enkelin tervehdystä ja iloiten huutakoot:

Totisesti Sinä olet kaikkein korkein, oi Puhdas Neitsyt.

(Kanonin 9. irmossi) 

Marraskuun 21, päivänä vietämme Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian temppeliinkäymisen juhlaa.  Se on yksi kirkon kahdestatoista suuresta juhlasta. Tosin kirkkokalenterimme ja liturgian viimeisin nuottipainos väittävät juhlan olevan Neitsyt Marian temppeeliintuominen.  Kysyin jo viitisentoista vuotta sitten kalenterin tekijöiltä, mihin tämä uusi termi – tuominen – perustuu.  Tyydyttävää vastausta en saanut.  Kreikankielinen ja venäjänkielinen termi tarkoittavat sisäänkäyntiä, samoin englanninkielinen sana entry. Tuominenhan merkinnee alistamista, ja taasen käynti korostaa Neitsyt Marian omaa vapaata tahtoa suostua Jumalan työtoveriksi pelastushistorian tapahtumissa.  Toisaalta lienee aivan turhaa keskustella tuomisesta tai käynnistä, kun joidenkin seurakuntiemme jumalanpalveluslistoissa ei näy tämän juhlan jumalanpalveluksia.

Juhlan ulkonaisista tapahtumista kerrotaan Jaakobin protoevankeliumissa niin kuin muistakin Neitsyt Marian elämään liittyvistä tapahtumista.  Kertomus Neitsyt Marian temppeliinkäynnistä korostaa hänen valmiuttaan tulevaan suureen tehtäväänsä maailmaan syntyvän Vapahtajan äitinä. Marian päivänä, Ilosanoman juhlana (25.3.) kerrotaan, kuinka Pyhä Henki täytti hänet enkelin sanojen myötä, ja hän alkoi valmistautua tulemaan Vapahtajansa äidiksi.  ”Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi”. (Luuk 1:35)    Ei ole epäilystäkään, etteikö Pyhä Henki olisi ottanut hänet suojelukseensa jo lapsuudesta alkaen valmistaen hänen sieluaan ja ruumistaan tulemaan Jumalan eläväksi liitonarkiksi, Jumalan eläväksi temppeliksi, henkilökohtaisesti pyhistä pyhimmäksi.  Näissä ajatuksissa on ymmärrettävä tämän juhlan perusajatus.   ”Lapsukaisena Sinä, Jumalan Morsian ja Valtiatar, astuit Herran temppeliin… Kaikki taivaalliset olennot hämmästyivät nähdessään Pyhän hengen sijoittuvan Sinuun….”(Ehtoopalveluksen stikiira ennen saattoa)

Neitsyt Marian syntymäjuhlan tavoin hänen temppeliinkäymisen juhlansa on odotuksen ja toivon juhla.  ”Tämä päivä on Jumalan hyvän tahdon julistus ja ihmisten pelastuksen ennustus: Herran temppelissä julkisesti Neitsyt ilmestyy ja kaikille Kristuksen edeltä ilmoittaa.  Veisatkaamme siis hänelle suurella äänellä: Iloitse, Sinä, jonka kautta Luojan huolenpito toteutui.” Näin juhlan tropari ilmaisee tuon odotuksen ja toivon  ajatuksen.  Kunnioittaessamme Neitsyttä ”Jumalan valitsemana lapsukaisena” liitymme niiden joukkoon, jotka joulupaaston  myötä ovat aloittaneet joulun odotuksen ja suureen juhlaan valmistautumisen.  Temppeliinkäynti ja joulu kulkevat käsikädessä.  Tästä pelastushistorian merkkitapahtumasta – Vapahtajan syntymästä kirkko aloittaa julistaa tässä Neitsyeen juhlassa: 700-luvulta peräisin olevaa joulukanonia  veisataan juhlan vigiliasta alkaen aina joulun päättäjäisjuhlaan saakka, siis reilusti yli kuukauden ajan.

Ortodoksinen kirkko on  aloittanut jouluun valmistautumisen jo 15.11. joulupaastona.  Päivä päivältä Vapahtajamme syntymän juhlan sanoma tulee kirkkoveisujen mukana läheisemmäksi ja selvemmäksi.  Juhlan merkitystä julistavat stikiirat ja erityisesti joulukanonin irmossit ovatkin osa jumalanpalvelusta Neitsyt Marian temppeliin käymisen juhlasta 21.11. alkaen.  Näitä tekstejä on löydettävissä suomeksi ortodoksi.net/minea internet-sivuilta. Näiden tekstien mukanaolo jumalanpalveluksissa riippuu seurakuntien kanttoreiden innokkuudesta etsiä nuo tekstit noilta sivuilta, koska mitään erillistä joulupaaston jumalanpalvelustekstien kokoelmaa ei ole. Erilliset joulupaaston stikiirat ovat osa kunkin päivän jumalanpalveluskokonaisuutta.

Ortodoksisessa kirkossa joulupaaston käytäntö on ollut vaihtelevaa ensimmäisellä vuosituhannella.  Vasta1100-luvun lopulla joulupaasto alkaa saada nykyisen käytäntönsä.  Niinpä tuon paaston aikana on monia juhlia, kuten Neitsyt Marian temppeliinkäynti, jonka syntynyt paljon ennen joulupaastoa.  On apostoli Andreaan päivä 30.11., Pyhän Nikolaoksen päivä 6.12. Trifon Petsamolaisen päivä 15.12. jne.   Neitsyt Marian juhlan syntyyn on vaikuttanut ajatus korostaa  Vapahtajamme inhimillisyyttä. Hän oli sekä Jumala että ihminen.

Ihminen joka on unohtanut oman jumalallisuutensa, saa Jeesuksen Kristuksen persoonassa mahdollisuuden palata siihen alkuperäiseen tilaansa Jumalan yhteydessä, josta synti hänet vieroitti pois.  Me ihmiset odotamme Jumalan toimivan mekaanisesti ihmetellessämme elämän epäoikeudenmukaisuuksia ja syytämme Jumalaa niistä.  Ihmiselämässä Jumala ei ohita ihmistä, vaan antaa hänelle mahdollisuuden toimia Jumalan kanssa toisten ihmisen parhaaksi.  Kertomus Neitsyt Marian temppeliinkäynnistä ei ole vain kertomus jonkun pikkutytön lapsuudesta, vaan kertomus siitä, miten Jumala toimii ihmisten hyväksi heidän itsensä kautta.

Siunattua joulupaaston aikaa toivottaen

Isä Olavi  Merras

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: