Lukijalta: Käyminen vai tuominen?

21/11/2015

Lukijalta

JS-temppeliinkäynti2

Muutamia kymmeniä vuosia sitten tuskin kukaan suomalainen ortodoksipappi tai ortodoksisen kalenterin toimittaja sekoitti Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhlan nimeä Herran (Kristuksen) temppeliintuomisen juhlaan. Selvästi toisistaan erottuvassa muodossaan näiden juhlien nimet ovat olleet myös Helsingin yliopiston almanakassa, jossa ortodoksisen kirkon juhlat on jo 1960-luvulla lueteltu omana kokonaisuutenaan varsinaisen almanakkaosion jälkeen.

Siksi hämmästyttää, että nykyään yhä useammin on kirkossamme alettu 21.11. juhlasta eli Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynnistä käyttää nimeä Jumalansynnyttäjän temppeliintuominen, vaikka esimerkiksi kreikan kielessä 21.11. ja 2.2. juhlilla on kummallakin omat nimensä: Eισόδια της Θεοτόκου (Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynti) ja Υπαπαντή του Χρίστου (Kristuksen temppeliintuominen).

Sitä paitsi juhlien juutalainen tausta on erilainen. Joakim ja Anna antoivat tyttärensä Marian temppeliin tämän ollessa jo kolmivuotias. Kyse ei ollut äidin puhdistautumisseremoniasta 40 päivää synnytyksen jälkeen. (Vrt. 3. Moos. 12.) Jaakobin protoevankeliumin mukaan Maria luovutettiin temppeliin kasvatettavaksi, ja hänet otti vastaan ylipappi Sakarias. Herran temppeliintuominen sen sijaan pohjautuu juutalaisen perinteen mukaiseen äidin puhdistautumispäivään 40 päivää synnytyksestä.  Joosef ja Maria toivat Mooseksen lain (2. Moos. 13) mukaan esikoisensa, ensimmäisen poikalapsensa, pyhitettäväksi temppelissä ja toimittivat lainmukaiset uhrimenot, niin kuin Luukkaan evankeliumi (Luuk. 2) kertoo.

Vuosi sitten ihmettelin mainittujen juhlien nimityssotkua. Kirkkomme tiedotuksesta minulle vastattiin, että kirkkokunta käyttää viestinnässään ortodoksisen kalenterin mukaisia juhlien nimityksiä.  Ihmetellä sopii, mistä tämä käsittääkseni virheellinen juhlan nimitys 21.11. osalta on kirkkokalenteriimme tullut. Vai onko kreikan kielessäkin alettu 21.11. juhlasta käyttää samaa verbijohdosta kuin 2.2. juhlasta?

Edellä sanotulla en millään muotoa halua ottaa kantaa siihen, onko vai ei soveliasta papin viedä sekä tyttö- että poikalapset tietynikäisinä alttarihuoneeseen, enkä näe että pitäytyminen perinteisissä suomenkielisissä juhlanimityksissä millään lailla liittyisi tämänpäiväiseen kirkotuskäytäntöön.

Esko Karppanen

,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: