Kirkolliskokous alkoi Valamossa

23/11/2015

uutinen

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo pitää avauspuhetta kirkolliskokouksen ensimmäisessä täysistunnossa. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo pitää avauspuhetta kirkolliskokouksen ensimmäisessä täysistunnossa.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2015 kirkolliskokouksen avausistunto alkoi tänään Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa kello 13.

Patriarkan tervehdys

Istunnon aluksi kuultiin Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen tervehdys kirkolliskokoukselle. Patriarkan tervehdyksen teemana oli kanoninen järjestys ja demokratian väliset suhteet. Tekstissä viitattiin kirkolliskokouksen asialistalla olevan kirkon hallinnon uudistukseen.

Patriarkka totesi tervehdyksessään:

Papiston ja maallikoiden kokouksessa käsittelette kirkon kanonisen järjestyksen ja demokratian välisiä suhteita. Meidän pyhä ortodoksinen kirkkomme on ehdottomasti demokraattinen. Piispat, papisto ja kaikki uskovat kirkon jäsenet toimivat pyhien synodien päätösten mukaisesti. Demokraattisuuden periaatteet toimivat kirkossa kuitenkin niin, että ne ovat sopusoinnussa pyhien ja jumalallisten kanonien järjestyksen kanssa. Jokainen paikallinen kirkko pitää kiinni tästä järjestyksestä niin, että osista muodostuu todella hyvä kokonaisuus.”

Tervehdyksessä viitattiin Konstantinopolin äitikirkon asemaan Kirkon opin ja kanonien tulkitsijana.

”Pyhin veljemme arkkipiispa Leo. Teidän alaisuudessanne toimiva Suomen ortodoksinen kirkko pyrkii käytännöissään tämän ortodoksisen perinteen vaalimiseen. Kanonisen oikeuden ja demokratian välisissä suhteissa toimitte turvallisesti kun noudatatte Ekumeenisen patriarkaatin antaman autonomia-tomoksen periaatteita.

Kirkon perinne toteutuu kun jokainen kirkon jäsen tietää ja tuntee paikkansa, velvollisuutensa ja valtuutensa. Kirkon opin ja kanonien tulkitsija teillä on Pyhä Ekumeeninen istuin, johon teillä on kirkkona oikeus vedota.

Tällä patriarkaalisella tervehdyksellä vahvistamme vielä kerran teille nämä periaatteet, joiden mukaisesti kokoonnutte papiston ja maallikoiden kokoukseen. Teemme tiettäväksi arvoisille papiston ja maallikoiden kokouksen jäsenille sen, että pitäisitte kiinni näistä Konstantinopolin äitikirkon periaatteista horjumatta niistä suuntaan tai toiseen.”

Arkkipiispa Leon avauspuhe

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo sanoi avauspuheessaan Eurooppaa ravistelevasti terrorista ja väkivallasta:

”Vaikka terrori-iskujen tekijät eivät edusta minkään uskonnon arvoja, ovat he ottaneet hirmutekojensa oikeuttajaksi ”Jumalan”. On tärkeää, että osaamme erityisesti kirkossa tunnistaa uskonnolliseen fanatismiin verhoutuneen väkivaltaisuuden ja terrorismin. Fanatismi ja fundamentalismi toimivat samoin metodein.”

Eurooppaan pyrkivien hädänalaisiin ihmisiin suhtautumisesta arkkipiispa Leo linjasi näin.

”Kerroin kirkolliskokousseminaarimme alussa Joensuussa 4. syyskuuta pakolaiskysymyksen käsittelystä Konstantinopolin piispainkokouksessa. Siellä tuotiin selkeästi esille se, että me ortodoksit emme puhu pakolaisista ”vieraina” tai ”ongelmana”. Näemme heidät ihmisinä, jotka kokevat nyt samanlaisen kohtalon kuin ensimmäisenä jouluna Egyptiin paennut pyhä perhe.

Tässä kohdin joudumme väistämättä pohtimaan kirkon erityislaatuista tehtävää yhteiskunnassa. Vaikka kirkko tekee pakolaisten auttamiseksi yhteistyötä viranomaisten kanssa, ei kirkko ole samanlainen viranomaisorganisaatio kuin poliisi tai rajavartiolaitos.

Kirkon näkökulmasta turvapaikan muodolliset edellytykset täyttyvät silloin kun kasvokkain on kuka tahansa hädässä oleva ihminen!”

Arkkipiispa tarkasteli kirkon hallinnon rakenteiden uudistamista ja hiippakunnan piispan tehtäviä nykyisen kirkkolain mukaan.

”Voimassa olevan lainsäädännön mukaan hiippakunnan piispa tarkastaa seurakunnat säännöllisesti ja tekee tarkastuksista pöytäkirjan suosituksineen. Tämän lisäksi piispa antaa vuosittain lokakuussa lausunnon seurakuntien tulevan kalenterivuoden budjetista sekä kolmivuosittaisista talous- ja toimintasuunnitelmista.

Sekä tarkastuksissa että toiminta- ja taloussuunnitelmissa käy selvästi ilmi se, että henkilöstö- ja kiinteistökulut muodostavat suurimman osan seurakuntien talousarviosta. Tästä syystä sekä työntekijäresurssien että kiinteistömassan kriittinen arviointi on tulevaisuudessa välttämätöntä. Kuten on jo todettu: pienimmät seurakunnat eivät enää ole toimintakykyisiä.

Tämä arviointi voidaan nykyisen lainsäädännön mukaan tehdä hiippakunnissa. Toisin sanoen esimerkiksi papiston tarpeen seurakunnittain arvioi hiippakunnan piispa.

Hiippakunnan piispa arvioi kirkkojärjestyksen (100 §) mukaan tarkemmin sitä, missä määrin seurakunnissa on tarpeen siirtyä osa-aikaisiin työsuhteisiin. Samoin kappeliseurakunnissa pää- tai sivutoimisista työntekijöistä (17 §) päättää selkeästi hiippakunnan piispa.

Toinen heti aloitettava hallinnon uudistus voisi olla se, että piispainkokous ryhtyy aktiivisesti toimenpiteisiin toimivien seurakuntakokonaisuuksien aikaansaamiseksi.”

Ensimmäinen täysistunto Valamon kulttuurikeskuksessa. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Ensimmäinen täysistunto Valamon kulttuurikeskuksessa.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Kokouspalkkiot Filantropian joulupaastokeräykseen

Sivistysvaliokunta teki kirkolliskokoukselle esityksen, jonka mukaan kirkolliskokousedustajille ei makseta tänä vuonna kokouspalkkioita, vaan niihin varattu summa ohjataan Filantropian joulupaastokeräykseen.

Kirkolliskokous hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Ensimmäisessä täysistunnossa käytiin kirkolliskokouksen asialistan lähetekeskustelu ja päätettiin valiokunnat, jotka valmistelevat aloitteet täysistunnolle.

Kirkolliskokouksen seuraava täysistunto alkaa huomenna tiistaina kello 11.

Kokouksen asiakirjat on luettavissa kirkon sivuilta www.ort.fi

Ortodoksi.net lähettää kokouksesta myös suoraa videolähetystä. Sitä voi seurata Facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/Ortodoksi.net/?fref=ts

Aristarkos Sirviö

, , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: