Kirkolliskokous aloittaa työskentelynsä Valamossa

23/11/2015

Artikkeli

Kirkolliskokouksen täysistunto Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa. Kuva viime vuoden kokouksesta. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokouksen täysistunto Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa. Kuva viime vuoden kokouksesta.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on koolla Heinävedellä Valamon luostarissa 23.-25. marraskuuta. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, lukuun ottamatta kanonisia asioita. Kanoniset ja uskonoppiin liittyvät asiat tarvitsevat kirkon piispainkokouksen päätöksen.

Kirkolliskokouksen jäseniä ovat vaaleilla valitut 18 maallikoiden, 11 papiston ja kolme kanttoreiden edustajia. Kokouksen itseoikeutettuja jäseniä ovat kirkon piispat, Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Helsingin metropoliitta Ambrosius, Oulun metropoliitta Elia ja Joensuun piispa Arseni.

Asiat käsitellään valiokunnissa

Ennen avausistuntoa toimitetaan maanantaina Valamon luostarin Kristuksen kirkastumisen kirkossa arkkipiispa Leon johdolla rukouspalvelus kello 12. Palveluksen jälkeen kirkolliskokouksen jäsenet kokoontuvat avausistuntoon kulttuurikeskukseen. Istunnossa luetaan Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen paimenkirje, jonka jälkeen arkkipiispa Leo pitää kirkolliskokouksen avajaispuheen.

Kirkollishallitus esittää kokouksessa käsiteltäviksi asioiksi muun muassa seuraavaa:

– Kirkon strategia vuosille 2016 – 2020, strategiatyöryhmän loppuraportti, yhteenveto strategian toteutumista mittaavasta kyselystä ja strategialausunnoista sekä diakonia- ja lähetystyön tehtävä

– Hiippakuntakeskeinen hallintomalli

– Kustannussäästöjen linjaukset

– Iisalmen ortodoksisen seurakunnan anomus rahoitusjärjestelyistä

Kokousasiat käsitellään valiokunnissa, jotka tuovat päätösesitykset mietintöjen muodossa kirkolliskokouksen täysistuntoihin päätettäviksi.

Talouden madonluvut

Sekä seurakuntien että kirkon talouden näkymät ovat huonot. Kirkko joutuu karsimaan hallintokulujaan ja keskittämään toimintojaan. Kirkolliskokous joutuu päättämään myös kustannussäästöjen linjauksista.

Taloussuunnitelman madonluvut tulevat asettamaan tiukat rajat kirkon tulevalle toiminnalle.

Kirkon tulevan toiminnan suunnittelua eivät helpota väestöennusteet, joiden mukaan erityisesti Karjalan ja Oulun hiippakuntien seurakuntien jäsenmäärät hiipuvat. Verotulot ovat vähentyneet, koska ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on pienentynyt viime vuosina. Kastettujen ja kirkkoon liittyjien määrä ei ole riittänyt korvaamaan kuolleita ja kirkosta luopuneita.

Iisalmen seurakunnan takausvastuut kirkolle?

Savon Sanomat julkaisi sunnuntaina 22.11. kirkolliskokousta taustoittavan artikkelin, jossa haastateltiin ylidiakoni Jyrki Härköstä ja palvelukeskuksen johtajaa Sirpa Korialaa. Jutussa nostetaan esiin Iisalmen seurakunnan kirkolliskokoukselle tekemä avustusanomus. Lehdessä todetaan: ”Kirkolliskokous harkitsee 240 000 euron avustuksen myöntämistä seurakunnalle. Summa on sama kuin seurakunnan äskettäin konkurssin tehneelle Hotelli Artokselle myöntämä takaus. ´Toinen vaihtoehto on, että kirkolliskokous siirtää takausvastuun kirkollishallitukselle´, kertoo ortodoksisen palveluskeskuksen johtaja Sirpa Koriala.”

Kirkollishallitus on jo aiemmin myöntänyt Iisalmen seurakunnalle 45 000 euron tukisumman hotellin konkurssista johtuviin oikeuskuluihin. Iisalmen ja Kiuruveden seurakunnat yhdistyvät 1. tammikuuta 2016 ja kirkko joutuu joka tapauksessa tavalla tai toisella turvaamaan yhdistymisen myötä syntyvän uuden seurakunnan taloudelliset toimintaedellytykset.

Kirkollishallitus esittää, että Iisalmen seurakunnan avustusanomus käsitellään kirkolliskokouksen lakivaliokunnassa eikä talousvaliokunnassa. Tästä voi päätellä, ettei anomus mene kirkolliskokouksessa läpi läpihuutojuttuna.

Hallinnonuudistus jäihin?

Ortodoksisen kirkon hallinnon uudistus on edennyt kuin hallituksen sote–uudistus. Uudistusta on hahmoteltu ja käsitelty useissa työryhmissä usean kirkolliskokouskauden. Tällä kirkolliskokouskaudella hanke on hahmottunut esitykseksi hiippakuntakeskeiseksi malliksi. Viime vuoden kokouksen keskusteluissa oli päättäväisyyttä, että tämän vuoden kokous tekisi asiassa päätöksen, jonka pohjalta aloitetaan kirkkolain uudistaminen.

Keskustelun sävy on kirkolliskokouksen alla muuttunut ja innokkuus esityksen läpiviemiseksi laantunut. Savon Sanomien artikkelissa haastateltu ylidiakoni Jyrki Härkönen ennakoi: ”´Piispanistuimen siirto Kuopiosta Helsinkiin ei ole nousemassa sekään millään tavalla käsittelyyn.´”  Hallinnonuudistuksessa on piirrelty erilaisia uusia hiippakuntarajoja ja yhtenä esityksenä on mainittu muun muassa arkkipiispan kanslian siirtämistä Helsinkiin.

Artikkelissa Härkönen toteaa, että perustuslain mukaan hiippakunnilla ei voi olla verotusoikeutta, mutta lukuisia muita lain sallimia keinoja valvoa seurakuntien taloutta niillä on. Härkösen ennakoinnin pohjalta voi ajatella, että kuten hallitus sote-uudistuksensa kanssa, joutuu kirkko hallinnonuudistuksena kanssa ottamaan aikalisän ja siirtää asian ensi vuonna valittavalle uudelle kirkolliskokoukselle.

Uudet edustajat valitaan ensi keväällä

Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan keväällä 2016. Kirkolliskokous on päättänyt kirkolliskokouskauden pituudeksi nykyisen kolmen vuoden sijaan neljä vuotta, mutta muutosprosessi on kesken. Opetusministeriössä ei ole vielä vahvistettu päätöstä.

Nyt kokoontuva kirkolliskokouksen jäsenet on valittu vuonna 2013 kolmivuotiselle toimikaudelle, joka päättyy 31. päivä toukokuuta 2016. Mahdollinen ylimääräinen kirkolliskokous kokoontuisi siis nykyisessä kokoonpanossa.

Varsinainen kirkolliskokous pidetään vuosittain marraskuun viimeisellä viikolla.

Kirkolliskokouksen on määrä päättyä keskiviikkona 25. marraskuuta, mutta tarvittaessa se voi jatkaa kokoontumistaan.

Aristarkos Sirviö

 

, , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: