Isä Markku Toivanen – puheenvuoro kirkolliskokouksessa 2015

26/11/2015

Artikkeli

Rovasti Markku Toivanen kirkolliskokouksessa 2015. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Rovasti Markku Toivanen kirkolliskokouksessa 2015.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rovasti Markku Toivanen käytti puheenvuoron kirkolliskokouksessa käsiteltäessä hallintovaliokunnan mietintöä koskien kirkollishallituksen esitystä hiippakuntakeskeisestä hallintomallista.

Simeon ja Hanna julkaisee puheenvuoron hieman lyhennettynä ja toimitettuna.

”Lupa odottaa päätökseltä selkeyttä ja ytimekkyyttä”

Tutustuttuaan hallintovaliokunnan laatimaan hiippakuntakeskeiseen hallintomalliin isä Markku Toivanen oli havainnut sen ongelmalliseksi monestakin syystä. Hänen mukaansa päätösesityksestä ei käynyt ilmi sekään, miten esitys suhteutuu kirkollishallituksen esitykseen.

”Korvaako hallintovaliokunnan esitys osittain – miltä osin – vai kokonaan kirkollishallituksen esityksen?” hän kysyi ja jatkoi:

”Hallintovaliokunnan esitys on osittain toteava, varsinkin alkupuolella, toisin sanoen: se kertaa sitä, mitä nytkin on laissa ja kirkkojärjestyksessä säädetty. Siinä suhteessa päätösesityksellä ei ole oleellista merkitystä.”

Kun ollaan tekemässä päätöksiä kirkolliskokouksessa, joka on Suomen ortodoksisen kirkon ylin päättävä elin, isä Markun mukaan on ”lupa odottaa päätökseltä selkeyttä ja ytimekkyyttä”. Hän eritteli päätöstä seuraavasti:

”Hallintovaliokunnan mietinnön päätösesitys sisältää liikaa epämääräisiä ilmaisuja ja erilaisia toivomusponsia. Jotta tekemämme päätökset olisivat yksiselitteisiä ja asioiden luonnetta vastaavia, täytyy päätösten vaikutuksen olla edes jossain määrin mitattavissa tai arvioitavissa. Ja lisäksi on luonnollista [edellyttää], että ihmiset jotka tämän kokouksen ulkopuolella tutustuvat päätöksiin, ymmärtävät mitä täällä on päätetty.”

Kysymyksiä vailla vastauksia

Hän otti esimerkkejä valiokunnan käyttämistä ongelmallisista ilmaisuista:

”Alussa on vähän kyseenalainen lause – esitetään ´toimintakulttuurin muutosta hallintoon´ – mitä se voisi tarkoittaa? ´Vakiintuneita toimintatapoja on tarkasteltava ja tarvittaessa perustelluista syistä uudistettava´- kuka tarkastelee? Mitä on tarvittaessa? Mitä ovat perustellut syyt? ´Kirkollishallituksen pitää perehtyä tarkemmin evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntayhtymä –malliin.´” – Mitä tarkoittaa tuo tarkemmin? Kuinka tarkasti kirkollishallitus on jo perehtynyt? Vai onko perehtynyt ollenkaan?”

Edelleen isä Markku piti hyvin yleisluontoisina mm. seuraavia toivomusponsia:

”Kirkkojärjestystä täydennetään siten, että yhteistoiminta mahdollistuu helpommin”, tai: ”Hiippakuntaneuvosto toimii piispan tukena erilaisissa tilanteissa.” Hän ihmetteli, onko kuva hiippakuntakeskeisestä hallintomallista todellakin tällainen.

Syytä ottaa askel taaksepäin

Hän sanoi, ettei arvioinnillaan halunnut loukata ketään:

”Arvostan hallintovaliokunnan ahkeruutta, mutta on kuitenkin todettava, että niin paljon kuin onkin työtä takanamme, kun hallinnonuudistusta on vuosien mittaan rakennettu, hallintovaliokunnan päätösesitys ei ole kirkolliskokouksen arvon mukainen. Vaikka päätösesityksestä on löydettävissä tärkeitä asioita, se kokonaisuutena on liian epämääräinen tullakseen kirkolliskokouksen päätökseksi. Aiemmin on esitetty kysymys, miksi ei heti alussa ole selvitetty hallinnonuudistuksen juridisia reunaehtoja. Siksi on nyt syytä ottaa askel taaksepäin, niin turhauttavalta kuin se ehkä tuntuukin. Mutta mennyt työ ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Se ei ole ollut turhaa, se on antanut paljon kokemusta ja perehtymistä.”

Lakivaliokunnan jäsen isä Markku Toivanen ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Ritva Bly keskustelivat istuntotauolla. (Kuva/Photo:Aristarkos Sirviö)

Lakivaliokunnan jäsen isä Markku Toivanen ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Ritva Bly keskustelivat istuntotauolla.
(Kuva/Photo:Aristarkos Sirviö)

Esitys kirkolliskokoukselle

Näillä perusteilla ja siksi, että asia kuitenkin etenisi, isä Markku teki kirkolliskokouksen työjärjestyksen 14. pykälän mukaisen valiokunnan mietinnöstä poikkeavan ehdotuksen, jonka hän sanoi pohjaavan myös oikeustieteen tohtori Pason lausuntoon:

”Päätösehdotus: Kirkolliskokous hylkää kirkollishallituksen esityksen hiippakuntakeskeisestä hallintomallista. Kirkolliskous antaa 18.11.2011 asetetun lakityöryhmän tehtäväksi selvittää mitkä Suomen ortodoksista kirkkoa koskevien säännösten muutokset ovat kirkon tehtävän, toiminnan ja hallinnon kannalta mahdollisia, tarpeellisia ja ajankohtaisia. Lakityöryhmä raportoi työstään kirkolliskokoukselle 2016.”

”Vasta tämän työn jälkeen voidaan tuoda esityksiä erilaisista hallintomalleista”, isä Markku katsoi.

Lopuksi hän muistutti kirkolliskokouksen jäseniä oleellisista seikoista:

”Hyvään hallintoon tarvitaan enemmänkin hyvää tahtoa ja hyvää toimintakulttuuria. Niitä emme voi voi päättää kirkolliskokouksessa  – ne syntyvät muuta kautta, ja sikäli kun tarvitaan toiminnan uudistamista, se lähtee läheltä, ja siihen voi ryhtyä vaikka tänään. Eikä siihen tarvita kirkolliskokouksen päätöstä.”

Kirkolliskokous hylkäsi esityksen äänin 28 – 6, tyhjiä ääniä kaksi.

 

S&H

, , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: