Simeon ja Hanna

Jeesuksen äidin, Jumalansynnyttäjän merkityksestä saadaan usein aikaan kipakkaa keskustelua. Ortodokseille asia on periaatteessa selvä ja se opetetaan jo koulussa: Marian merkitys on siinä, että hän suostui Jeesuksen äidiksi ja siten mahdollisti meille pelastuksen. Pyydämme hänen esirukouksiaan, koska uskomme hänen olevan poikaansa lähellä taivasten valtakunnassa. Siis hänen kuvaansa kuuluvat kiitos ja esirukous. Mutta mitä muuta? Asiaa […]

Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Mark.8:34). Suuressa ja pyhässä paastossa olemme tulleet jo paaston puoliväliin, ristin kumartamisen sunnuntaihin. Risti, tuo Kristuksen kärsimyksen väline, mutta samalla kuoleman voittamisen merkki, tuotiin juhlallisesti eilisillan vigilian lopussa kirkon keskelle meidän kunnioitettavaksemme ja siinä se […]

Kun kuuntelee eri puolilta Suomea radioitavia ortodoksisia jumalanpalveluksia, huomio kiintyy siihen, että vuosikymmenien takaa tuttujen rukousten sanamuodot vaihtelevat. En tarkoita eri raamatunsuomennoksista johtuvaa vaihtelua, enkä virallisesti muutettuja kielimuotoja vaan aivan pieniä eroja. Sellaisia kuin rukoillaanko esimerkiksi suotuisia ilmoja, niin kuin ennen yksinomaisesti. Nykyään toiset papit ja diakonit rukoilevat Herralta hyviä säitä. Yksi rukoilee merellä kulkevien […]

Timo Soisalo kirjoittaa, että pääsiäisen ajankohta on sidottu Jerusalemin ns. pyhään tuleen.  Asiassa on kuitenkin sekin puoli, että pyhä tuli ilmestyy vain sitä pyydettäessä, toisin sanoen kun patriarkka menee hautakammioon ja kansa odottaa ulkona uskoen tulen ilmestyvän.  Tuli ei valitse itse päivää eikä ilmesty itsekseen. Mutta entä jos patriarkka menisikin jonain toisena aikana, esim. läntisen […]

Amerikan ortodoksisen kirkon (OCA) päämies, hänen autuutensa Washingtonin arkkipiispa, koko Amerikan ja Kanadan metropoliitta Tiihon seurueineen saapui eilen maanantaina 22. helmikuuta Helsinkiin. Metropoliitta Tiihon vierailee Suomessa ensimmäistä kertaa. Korkeita vieraita oli vastassa Helsingin metropoliitta Ambrosius. Hänen johdollaan vieraat tutustuivat kulttuurikeskus Sofian toimintaan ja kulttuurikeskuksen yhteydessä olevaan Pyhän Viisauden kappeliin. Sofiassa läsnä olivat myös Helsingin evankelis-luterilainen piispa Irja […]

Suuren paaston toisena sunnuntaina ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Gregorios Palamasta, Tessalonikan arkkipiispaa.  Hänelle tämä sunnuntai on omistettu vuodesta 1368 alkaen.  Gregorios eli vuosina 1296 – 1359.  Tämä sunnuntai jatkaa ensimmäisen paastosunnuntain, ortodoksisuuden sunnuntain sanomaa: kirkon ja sen opillisen tunnustuksen voittoa harhaopeista ja opin kiteytymistä.  Sunnuntai syventää myös kirkon ajattelun ymmärtämistä.  Gregorioksen ja hänen näkemystensä tukijoiden […]

Alla olevan tekstin olen kirjoittanut Ortodoksiviestiä varten eräiden lehdessä esitettyjen näkemysten vuoksi. Päätoimittajan kanssa käydystä puhelinkeskustelusta saattoi kuitenkin aistia että lehti ei ole innostunut kirjoituksen julkaisemisesta. Asia on kuitenkin tärkeä, eikä sitä tule vaieta kuoliaaksi. Tämän vuoksi teksti julkaistaan Simeon ja Hannassa, jota seuraavat paljolti niin Ortodoksiviestin lukijat kuin monet muutkin. Siis… Ortodoksiviesti 01/16:ssa olevassa […]

Me ortodoksit olemme kovin uudistuvaista porukkaa. Emme esimerkiksi käytä enää kirkkoveisuja. Emmekä juuri kirkkolaulujakaan. Olemme korvanneet ne hymneillä. On ehtoohymniä ja vaikka mitä. Arvelemme kai, että luterilaisethan ne ehtooveisuja veisaavat. Vaan kun luterilaisissa taitaa olla sama tauti. Virsiä ei paljon enää veisata, niitä lauletaan. (Vaikka veispuk ei olekaan virsikirja.) Kaikesta päättäen hymni kirkkolaulun korvikkeeksi on […]

Tämän artikkelin ensimmäisen osan julkaisemisen jälkeen olen saanut runsaasti kannustavaa palautetta sekä taustoittavaa tietoa. Siksi on syytä tarkentaa paria asiaa Kokonaan ortodoksisista pitäjistä (kuten Salmi, Suistamo ja Suojärvi) sodissa kaatuneet miehet muodostavat noin kolme prosenttia väestöstä. Jo tällä perusteella laskien ortodoksisia sankarivainajia on yli 2000. Erityisesti talvisodassa kaatuneita oli keskimääräistä enemmän Raja-Karjalan pitäjistä. Sodissa kaatuneista […]

Suuren paaston ensimmäistä sunnuntaita kutsumme ortodoksisuuden sunnuntaiksi. Vuonna 843 pidetty paikallinen kirkolliskokous vahvisti Nikeassa vuonna 787 pidetyn seitsemännen ekumeenisen kirkolliskokouksen ikoneita koskevan päätöksen. Ikonit todettiin oikeiksi uskon ilmauksiksi, joita tulee olla jumalanpalveluspaikoissa ja kodeissa, ja joille tulee osoittaa kunnioitusta, mutta ei palvontaa. Tuo päätös annettiin Suuren Paaston ensimmäisenä sunnuntaina. Sunnuntain nimi kertoo, että ikoneilla on […]