Haminan seurakunnan kirkkoherraehdokkaat tentissä

12/05/2016

Artikkeli, Haastattelu

Haminan seurakunta on pitkään ollut vailla omaa paimenta. Kun rovasti Leo Huurinainen, joka toimi kirkkoherrana Haminan seurakunnan uudelleenperustamisesta, vuodesta 1980 alkaen, jäi pitkän päivätyön jälkeen eläkkeelle 31.8.2014, tehtävän hoitajaksi oman toimensa ohella määrättiin Kotkan seurakunnan kirkkoherra Alexander Hautamäki. Viime vuoden lokakuun alkupuolella 7.10 Haminan seurakunta sai tehtävän hoitajaksi arkkimandriitta Andreas Larikan.

Tämän vuoden huhtikuussa kirkkoherran toimi julistettiin haettavaksi, ja määräaikaan mennessä tointa haki kaksi henkilöä, tehtävien nykyinen hoitaja arkkimandriitta Andreas Larikka, ja Vaasan kirkkoherra, pastori Ville Kiiveri. Hiippakunnan piispa metropoliitta Ambrosius asetti Larikan ensimmäiselle vaalisijalle ja Kiiverin toiselle vaalisijalle. Kirkkoherran vaali toimitetaan kesäkuun 19. ja 20. päivänä. Sitä ennen ehdokkaat toimittavat tavalliseen tapaan koepalvelukset siten, että isä Andreas toimittaa vigilian 11.6. ja liturgian 12.6., isä Ville vigilian 4.6. ja liturgian 5.6. Molemmat ehdokkaat toimittavat vigilian Haminassa ja liturgia Kouvolassa.

Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko on keskellä Haminan kaupunkia. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko on keskellä Haminan kaupunkia.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Lyhyesti seurakunnan historiasta

Haminan seurakunnan historia on varsin kiehtova. Seurakunta perustettiin vuonna 1744, jolloin kaupunki oli pikkuvihan jälkeen siirtynyt venäläisten hallintaan. Seurakunnan ensimmäinen kirkko vuonna 1744 pyhitettiin apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle. Tämä kirkko kuitenkin purettiin ja sen tilalle rakennettiin uusi puurakenteinen kirkko, joka tuhoutui vuonna 1821 Haminan suurpalossa, jossa suurin osa kaupungin muustakin keskustasta tuhoutui.

Haminan nykyinen, kolmas apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetty kirkko, rakennettiin tiilestä, ja se vihittiin käyttöönsä helmikuussa 1837.

Vuosina 1960-1980 Haminan seurakunta oli Kotkan seurakunnan alainen kappeliseurakunta, ja se itsenäistyi uudelleen vasta vuonna 1980, jolloin seurakunnan keskuspaikaksi tuli Kouvola. Historiallisista syistä seurakunnan nimeä ei kuitenkaan muutettu. Kouvola on nykyisen seurakunnan keskus, jossa asuu kolme neljäsosaa seurakunnan jäsenistä, Haminassa asuu yksi kolmannes, ja väestön painopiste siten on Kouvolassa, on toiminta Haminassa myös erittäin aktiivista ja vilkasta. Kaiken kaikkiaan Haminan seurakuntaan kuuluu viisi kuntaa – Haminan ja Kouvolan kaupunkien lisäksi Virolahti, Miehikkälä ja Luumäki.

Nyt käsillä oleva kirkkoherranvaali on siis vasta kolmas seurakunnan vaiheissa toisen maailmansodan jälkeen.

Haminan seurakunnalla on Kouvolassa ortodoksikeskus Sypressi, jossa sijaitsee myös kirkkoherranvirasto ja muut toimitilat.

Haminan seurakunnan historian osalta lähteenä on käytetty Timo Harjun laajaa artikkelia Ortodoksinetin-sivuilla.

Simeon ja Hanna kysyy – ehdokkaat vastaavat:

Kuka olet – mistä tulet – mitä olet tehnyt?

Pastori Ville Kiiveri on syntynyt vuonna 1974 Kouvolassa ja toimii tällä hetkellä Vaasan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2015 – mutta kertoo kaipaavansa kotiseudulle Kouvolaan. Isä Ville on vihitty diakoniksi vuonna 2000 ja papiksi Haminassa vuonna 2005. Hänellä on perhe, johon kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

Arkkimandriitta Andreas Larikka on syntynyt vuonna 1967 Mikkelissä, ja koska hänet on vihitty pappismunkiksi vuonna 1992, hänellä ei ole perhettä.

Molemmat ovat valmistuneet teologian maisteriksi Joensuun yliopistosta – isä Andreas vuonna 1994 ja isä Ville vuonna 2000. Isä Andreaksella on kokemusta kirkkoherran tehtävien hoitamisesta yli kymmenen vuoden ajalta sekä sijaisuuksina (muun muassa Oulu, Vaasa, Kotka, Pielavesi ja tällä hetkellä Hamina viime vuoden lokakuusta alkaen) että kirkkoherrana (Mikkeli ja Kajaani). Hän on toiminut päätoimisena uskonnonopettajana ja Helsingin ortodoksisen hiippakunnan teologisena sihteerinä.

Isä Andreas on myös opiskellut Kreikan ulkoministeriön stipendiaattina lukuvuoden Ateenan yliopistossa; jatko-opintoja hän on tehnyt kotimaassa ja ulkomailla.

Isä Andreas kuvaa itseään ”tavalliseksi suomalaiseksi ortodoksiseksi papiksi – vanhojen pappien Olavi Jokion ja Aleksanteri Olannon pappeuteen kasvattamaksi.”

Isä Ville Kiiveri. (Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Isä Ville Kiiveri.
(Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Isä Ville on ollut Vaasan kirkkoherrana 13.4.2015 alkaen, jota ennen hän jo hoiti tehtävää väliaikaisesti. Työhistoriaan kuuluu mm. Lahden ortodoksisen seurakunnan toisen papin toimi kahden vuoden ajan, Kouvolassa rikos- ja riita-asioiden sovitteluvastaavan työ ja Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa tutkimusananuenssina ja assistenttina työskenteleminen. Hän on tehnyt myös luokan- ja uskonnonopettajan sijaisuuksia Kuusankoskella.

Miksi haluat tähän tehtävään?

Isä Andreas oli yhdessä Mdiv Soili Penttosen kanssa ylioppilastutkintolautakunnan ortodoksisen uskonnon edustaja usean vuoden ajan. (Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Isä Andreas oli yhdessä Mdiv Soili Penttosen kanssa ylioppilastutkintolautakunnan ortodoksisen uskonnon edustaja usean vuoden ajan.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Isä Andreas sanoo olleensa pappina pian 25 vuotta. ”Näihin vuosiin luonnollisesti mahtuu paljon, mutta luulen, että parhaat työvuodet ovat vielä edessä. Ne antaisin mielelläni äitini äidin kotiseudun Kymenlaakson käyttöön, joka minusta tuntuu kovin kotoisalta. Olen ihastunut seurakunnan mutkattomaan henkeen.”

Isä Ville kertoo saaneensa hyvää palautetta seurakuntalaisiltaan ja katsoo siten menestyneensä työssään. ”Suuri toiveeni olisi tämän työn tekeminen omassa kotiseurakunnassani”, hän sanoo ja jatkaa odottaneensa Haminan kirkkoherran tointa valmistumisestaan alkaen.

Hän korostaa tuntevansa monia seurakuntalaisia, upeita ihmisiä, joille ortodoksisuus merkitsee todella paljon ja joiden tarpeisiin hän haluaa vastata kehittämällä pitkään sijaisten varassa olleen seurakunnan toimintaa.

Miksi olet sopivin tähän tehtävään?

Isä Andreas viittaa hiippakunnan piispan tekemän ehdokasasettelun perusteluihin. Millaiset ovat sitten metropoliitta Ambrosiuksen perustelut?

Esipaimen painottaa isä Andreaksen kokemusta kirkkoherran tehtävissä sekä sitä, että hän on papiston kirkolliskokousedustaja, ja sanoo sen jälkeen:

”Larikalla on syvällistä ortodoksisen teologian ja liturgisen perinteen tuntemusta sekä kykyä ja halua tulkita kirkon hengellistä traditiota nykyajalle. Hänellä on myös kirkkoherralta vaadittaa hallinnollista kokemusta eri seurakunnista laajasti.”

Hän mainitsee myös isä Andreaksen laajan kielitaidon ja hänen aktiivisen mukanaolonsa ekumeenisessa toiminnassa.

Isä Andreas sanoo haluavansa rakentaa seurakuntaa yhteisöllisyyden ja vapauden tasapainon varaan ja kertoo olevansa perusolemukseltaan sovitteleva luonne.

Isä Ville näkee, että hänellä on paljon annettavaa Haminan seurakunnalle. Vaasassa toiminta on hänen aikanaan ollut vilkasta, ja hän on saanut monipuolista kokemusta kirkkoherran tehtävistä.

Piispallinen liturgia Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Metropoliitta Elia ja isä Ville. (Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Piispallinen liturgia Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Metropoliitta Elia ja isä Ville. (Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Hän sanoo olevansa tottunut tekemään lujasti työtä ja saaneensa myös paljon aikaan. Hän kuvailee itseään luonteeltaan avoimeksi ja helposti lähestyttäväksi seurakuntalaisten palvelijaksi.

”Minulla on vanha paikallistuntemus Haminan seurakunnasta, ja vuosien mittaan olen saanut elämänkokemusta muualtakin kuin seurakuntamaailmasta.”

Mitä asioita/periaatteita haluat viedä eteenpäin juuri Haminan seurakunnassa? Mainitse yksi konkreettinen esimerkki!

Isä Andreas sanoo lyhyesti tahtovansa, ettei seurakuntaan tule kahta rinnakkaistodellisuutta. Konkretiana hän pitää sitä, että kaikki palvelukset ovat kaksikielisiä (suomi/slaavi), tarvittaessa monikielisiä.

”Tavoitteena on koko seurakunnan yksi yhteinen liturgia, johon kaikki saavat tuoda sen, mikä kussakin paikallisessa, kielellisessä tai kansalliseen kulttuuriin liittyvänä on tärkeää.”

Bursan metropoliitta Elpidoforos siunaa isä Andreaksen toimittamaan Kristuksen hautauspalvelusta suurena perjantaina Halkin Pyhän Kolminaisuuden luostarin kirkossa. ( Kuva/photo: Eleftherios Aloukos)

Bursan metropoliitta Elpidoforos siunaa isä Andreaksen toimittamaan Kristuksen hautauspalvelusta suurena perjantaina Halkin Pyhän Kolminaisuuden luostarin kirkossa.
( Kuva/photo: Eleftherios Aloukos)

Isä Andreaksen mukaan ihmisille on annettava tilaa toimia seurakunnassa. Palkatut työntekijät ovat tämän toiminnan mahdollistajia.

Isä Ville sanoo aivan ensiksi, että seurakunnan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä luottamushenkilöiden, vapaaehtoisten ja seurakuntalaisten kanssa. Hänen mukaansa ei riitä, että pappi odottelee ihmisten yhteydenottoja, vaan papin on itse otettava yhteyttä. Erityisen tärkeää on löytää ne seurakuntalaiset, jotka eivät haluamisestaan huolimatta pääse osallistumaan kirkon elämään.

Konkreettisena toimina hän lisäisi leiritoimintaa sekä myös aikuisille tarkoitettuja kristinoppileirejä.

”Seurakunnan on oltava läsnä siellä, missä ihmisetkin ovat, ja viestintään on panostettava enemmän.”

Miten olet henkilökohtaisella tasolla seurakuntalaisten käytettävissä?

Isä Andreaksen mielestä tärkeää on todellinen läsnäolo, reaalipreesens, ja hän mainitsee apostoli Paavalin ihanteeksi asettaman ”olla kaikille kaikeksi.”

Hän muistuttaa, että seurakunnalla on kolme kirkkoa ja yksi rukoushuone, mistä johtuu, että pappi joutuu olemaan hyvin paljon liikkeellä.

Isä Andreas hiljentyy ennen ehtoopalveluksen alkamista Sofian kappelissa. ( Kuva/photo: Hellevi Matihalti)

Isä Andreas hiljentyy ennen ehtoopalveluksen alkamista Sofian kappelissa.
( Kuva/photo: Hellevi Matihalti)

Papin on liikuttava ihmisten keskuudesta. ”Mutta ajallisesti lyhytkin läsnäolo olkoon sisällöllisesti rikas!”

Isä Villen mielestä papin on oltava seurakuntalaisten tavoitettavissa ympäri vuorokauden – kalenterissa on aina pidettävä sen verran väljyyttä, että pystyy varautumaan akuuttiin sielunhoitotyöhön.

Isä Ville on tottunut liikkumaan laajassa seurakunnassa – Vaasan seurakuntaan kuuluu myös Lapua, jonka Pyhän Serafim Sarovilaiselle pyhitetyssä rukoushuoneessa toimitetaan palveluksia varsin säännöllisesti. (Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Isä Ville on tottunut liikkumaan laajassa seurakunnassa – Vaasan seurakuntaan kuuluu myös Lapua, jonka Pyhän Serafim Sarovilaiselle pyhitetyssä rukoushuoneessa toimitetaan palveluksia varsin säännöllisesti.
(Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Ei riitä, että pappi on vain mukava mies – isä Ville edellyttää papin osallistuvan myös seurakuntalaisten arkeen. ”Papin pitää aidosti kohdata ihmisiä ja käyttää aikaa heidän kuuntelemiseensa.”

Kiintoisaa on, että molemmat kirkkoherrakandidaatit siteeraavat vanhaa kirkkolakia: ”Pappi on myötäeläjä ja kanssakärsijä.”

Mitkä ovat oleelliset erot papin ja kirkkoherran tehtävien hoidossa?

”Papin tulee olla ennen kaikkea seurakuntalaistensa myötäeläjä ja kanssakärsijä”, isä Andreas toistaa. Siinä on selkeästi kuva papin toimesta hänen mukaansa.

Hän jatkaa kirkkoherran kantavan tietysti suurta hallinnollista ja taloudellista vastuuta, mutta painottaa, että siltikin myös kirkkoherran tulee muistaa ennen kaikkea olevansa liturgi, opettaja ja paimen.

Isä Andreas kertoo olevansa motivoiva johtaja. Hänen mukaansa tämä merkitsee siitä huolehtimista, että niin palkatut kuin vapaaehtoisetkin työntekijät saavat käyttää parhaita lahjojaan ja taitojaan seurakunnan yhteiseksi hyväksi.

Isä Ville kuvaa kirkkoherran tehtäviä samalla tavoin, mutta lisää myös työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtimisen. Kirkkoherran on myös kyettävä hyvään yhteistyöhön neuvoston ja valtuuston kanssa.

Papin työn hän näkee ennen kaikkea sielunhoitotyönä, jossa ei ole työaikoja eikä vapaapäiviä. Hän muistuttaa myös, että monet hyvät aikeet eivät välttämättä sellaisinaan vastaa yksityisen seurakuntalaisen toiveita.

”Siksi on elintärkeää, että papin oma hengellinen elämä on kunnossa, koska tätä työtä tehdään aina oman persoonan kautta.”

Mitkä ovat kirkon tärkeimmät tehtävät?

Isä Andreas sanoo kirkon tärkeimmän tehtävän olevan siinä, että se auttaa jäseniään pääsemään taivaaseen – lyhyesti ja ytimekkäästi: sielun pelastus.

Tästä syystä hänen mukaansa filantropia, ihmisläheisyys, on hyvin tärkeää: niin mahdollisimman moni ihminen kokisi mahdolliseksi kirkkoon ja sen yhteyteen tulemisen.

”Kunpa kirkon työntekijät olisivat Kristuksen kirjeenä (2. Kor. 3:3) ihmissydämiä varten.”

Isä Villen kanta on samanlainen: ihmisten saattaminen pelastuksen tielle ja heidän tukemisensa hengellisessä kasvussa on kirkon tärkein tehtävä. Tähän päästään olemalla läsnä ihmisen arjessa.

”Papin tehtävä on kaitsea laumaansa, julistaa evankeliumia ja toimittaa sakramentteja.”

Hän näkee paikallisella seurakunnalla myös konkreettisen tehtävän – työskentelemisen avoimen, vastaanottavaisen ja ystävällisen ilmapiirin puolesta.

”Sitä kautta voimme tarjota hengellisyyttä omille seurakuntalaisillemme sekä niille, jotka haluavat tutustua kirkkoomme.”

Kirkko nykyajassa: Mitä muutoksia pidät tervetulleina? Missä suhteessa kirkko ei saa muuttua?

 Isä Andreas vietti äskettäin suurta viikkoa ja Herran pääsiäistä Halkin luostarissa ja Ekumeenisen patriarkaatin keskuksessa. Hän sanoo joka kerta huomaavansa, että vuosisatojen kokemuksella siellä tiedetään, miten olla uskollisia uskonperinnölle ja samalla tämän ajan aktiivisia ja osallistuvia ihmisiä samanaikaisesti. Hän korostaa, että sieltä meidänkin kirkollamme on paljon opittavaa.

”Kirkon tärkeimpiä tehtäviä on miettiä, mikä voi muuttua, minkä pitääkin muuttua ja mistä on pidettävä tiukastikin kiinni, jotta kirkko olisi yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen kaikkien aikojen ihmisille.”

Isä Ville toteaa, että yksittäisen seurakunnan tehtävä ei ole kirkon muuttaminen vaan kirkon opetuksen eläminen todeksi.

”Meidän tulee yhä uudelleen arvioida, kuinka me paikallisella tasolla elämme Kirkon pyhää uskoa todeksi. Jokainen elävä ja aktiivinen seurakunta reagoi ympäröivään yhteiskuntaan ja vastaa sen tuomiin haasteisiin.”

Millä tavoin virkistäydyt raskaan työrupeaman jälkeen? Mitä harrastat?

Isä Andreas on pari kuukautta sitten saanut toteutetuksi vuosikausien unelmansa: hänellä on nyt oma koiranpentu, mopsinpentu. Ja silloin on selvää, että mopsityttö Tyty tytytyy, neiti Neitiäinen, on parasta seuraa – ja erityisesti mopsikävelyt. Isä Andreas sanoo sen olevan sielunhoitoa parhaimmillaan.

Mopsineito Tyty havaitsee herkulliseksi ruoan, joka ihmisiltä jäi. (Kuva/photo: Hellevi Matihalti )

Mopsineito Tyty havaitsee herkulliseksi ruoan, joka ihmisiltä jäi.
(Kuva/photo: Hellevi Matihalti )

Ajan mittaan on ollut moniakin harrastuksia postimerkkeilystä viini- ja ruokakulttuuriin – siitä sai pari vuotta sitten alkunsa myös aktiivinen italian kielen harrastus.

”Mutta mikään ei voita mopsiharrastusta!”

Isä Villelle ensimmäinen virkistäytymiskohde on ajan antaminen perheelle, ”työssä menneen ajan korvaaminen”. Viisivuotias poika antaa vastapainoa työelämään – mutta isä Ville sanoo, että myös fyysisen kunnon ylläpitämisestä ja riittävästä levosta on huolehdittava.

Hän korostaa toimivaa työnohjausta ja töiden hyvää organisoimista ennaltaehkäisevinä seikkoina uupumusta vastaan.

Harrastus-sanan hän johtaa sanaan harras ja sitä kautta hartauteen. Siksi hän kokee, että jumalanpalvelusta toimittaessa kaikki maalliset huolet todella jäävät pois.

Metropoliitta on asettanut isä Andrei Sõtsovin toimeensa Vaasan seurakunnan toisena pappina. Liturgian jälkeen isä Ville toivottaa isä Andrein tervetulleeksi seurakuntaan. – (Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Metropoliitta on asettanut isä Andrei Sotsovin toimeensa Vaasan seurakunnan toisena pappina. Liturgian jälkeen isä Ville toivottaa isä Andrein tervetulleeksi seurakuntaan. – (Kuva/photo: Eetu Sillanpää)

Tällä hetkellä hän tärkeimpinä harrastuksinaan pitää uuden hengellisen kirjallisuuden lukemista ja blogin kirjoittamista (Ortodoksina tänään), mutta arvelee tulevaisuudessa, Joel-pojan varttuessa ja aloittaessa omat harrastuksensa, tempautuvansa hyvinkin niihin mukaan…

 

Hellevi Matihalti

Pietarin ja Paavalin kirkko Haminassa

Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko Haminassa.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

, , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: