Pyhä ja suuri synodi

11/06/2016

Kolumni

slide3 (1)

Kreetan ortodoksinen akatemia Kolymbarissa Länsi-Kreetalla. (Kuva/ foto: Orthodox Academy of Crete )

Paljon on Suomenkin ortodoksisessa mediassa kirjoitettu tulevasta pyhästä ja suuresta synodista, jonka pitäisi kokoontua Kreetan ortodoksisessa akatemiassa Kolymbarissa Länsi-Kreetalla tämän kuun 16.-27. päivinä.

Ulkomailla on kaiken aikaa tosin kiivaastikin keskusteltu koko synodin
tarpeellisuudesta ja jotkut ovat olleet melko skeptisiä sen toteutumisen suhteen. Jos
kokous koko laajuudessaan, 14 paikalliskirkon voimin, olisi toteutunut, se olisi
vuodesta 1901 puhutun, haaveillun ja suunnitellun unelman historiallinen
toteutuminen.

Näinhän nyt siis ei tapahdu.

Kokouksesta tehtiin päätös tämän vuoden tammikuussa kaikkien 14 paikalliskirkon
voimin: kaikki allekirjoittivat päätöksen. Nyt on vähin erin ilmaantunut päätöksestä
lipsujia. On herännyt vakavaa huolta asialistalla olevista kysymyksistä. Poisjäävien
joukossa ovat tällä hetkellä Antiokia, Bulgaria, Georgia, Serbia ja Venäjä. Näiden lisäksi myös Athos-vuorelta on tullut kirjelmä, että missään tapauksessa muita kirkkoja, katolista eikä protestanttisia, ei saa asiakirjoissa sanoa kirkoiksi – ainoa kirkko on ortodoksinen kirkko. Tiettävästi pahennusta herättävät ainakin Georgian kirkossa mahdollisuudet keskustelulle perhe-käsityksestä ja suhtautumisesta samaa
sukupuolta olevien liittoihin, vaikkei niistä aiottaisikaan keskustella. Moskovan patriarkaatti ei ole puuttunut sinänsä asialistan kokonaisuuksiin, vaan on todennut, että pois jäävien määrä on niin suuri, joten senkään ei kannata synodiin osallistua.

Ulkomaisessa mediassa on vihjailtu, että poisjäämisestään ilmoittaneet kirkot toimivat Moskovan patriarkaatin ohjauksessa. Motiiveista on esitetty erilaisia arvailuja.

Ekumeeninen patriarkaatti on ilmoittanut, ettei synodin peruuttamisesta voi enää mikään toimija päättää. Kokoukseen tuleminen velvoittaa kaikkia, jotka siihen ovat aiemmin sitoutuneet. Ortodoksiset yliopistotutkijat ympäri maailman ovat myös perustellusti vedonneet sen puolesta, ettei synodia missään tapauksessa peruttaisi. Allekirjoittajia on on OCAsta, Ekumeenisesta patriarkaatista ja Bulgarian ortodoksisesta kirkosta.

Sitä tulee ajatelleeksi, mitä oikeastaan on tapahtunut tammikuun jälkeen, kun peruutukset ja kannanotot esitetään aivan viime tipassa – viikkoa ennen kokouksen alkamista. Mikä ortodoksissa kirkoissa on muuttunut – ja missä paikalliskirkoissa?

Toinen kipeä kysymys ainakin minun mielessäni on, miten tämä vaikuttaa
ortodoksisten kirkkojen yhtenäisyyteen – vai onko sellaista ollutkaan?

Hellevi Matihalti

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: