Karppanen: Ekumeniaharjoituksia

07/07/2016

Karppanen

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

”Protestanttisten kirkkojen naispappeus sotkee niijen välit vanahoihin kirkkoihin”, sanoi Jorma.

”Kyllä. Näin on”, vahvisti Leo ja lisäsi: ”Ne teki tyhmästi, kun hyväksyivät naiset papeiksi.”

”Ei minusta”, väitti Kustaava ja täsmensi: ”Emmehän me voi esittää vaatimuksia toiselle kirkkokunnalle. Ekumenia on sitä, että kunnioitamme toistemme erilaisuutta, emmekä vaadi naapuria ja ystävää elämään niin kuin me elämme.”

”Mitä sinä tuolla tarkoitat?” kiljaisivat Jorma ja Leo kuin yhdestä suusta (ja ehkä lähes yhdestä sydämestäkin).

”Sitä, että miltä meistä tuntuisi, jos naispappeuden hyväksyneet kirkkokunnat alkaisivat painostaa meitä, että kyllä teidänkin olisi jo aika alkaa vihkiä naisia papeiksi. Sekö edistäisi ekumeniaa?” kysyi Kustaava – eikä malttanut olla lisäämättä: ”Ei minusta ekumenia tarkoita yhdistymistä eikä samanlaiseksi tulemista, vaan yhdessä elämistä, erilaisina.”

”Niin, mutta”, aloitti Leo muttei päässyt alkua pitemmälle.

Jorma oli sanaton. Muutkin olivat vähän aikaa hiljaa.

”Kyllä Kustaava taitaa olla oikeassa”, pohdiskeli Jorma. ”Ei minustakaan tuntuisi mukavalta, jos naapuri huomauttaisi joka perjantaiaamu, että eikö sitä teidän perheessä mattoja tampatakaan.”

”No, eikö teillä tampata?” ihmetteli Leo.

”Ei”, vastasi Jorma ja huomautti vielä: ”Enkä minä kysy naapurilta, miksei häntä näy koskaan kalaostoksilla. Taikka viinikaupassa.”

Kustaavaa hymyilytti.

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: