Karppanen: Hyviä perusteluja

18/08/2016

Karppanen

(Kuvalähde/photo: worldartsme.com )

(Kuvalähde/photo: worldartsme.com )

”Nyt on kyllä huonot kantitaatit. Eikä niitäkää oo kun kaksi.”

”Miten niin huonot?”

”No, kun toinen on melekonen nyhverö ja toisella on semmonen maine, jotta se hiplaa ja käpälöipi.”

”Onpa vaikeeta.”

”Nii on. Ehotapa sinä jotahi.”

”Hei, pannaan siitä nyhveröstä liikkeelle semmonen huhu, jotta se käplää ja hipelöipi.”

”A vot. Niihän myö tehhään. Sulta se aina ratkasu löytyy. Riittääköhän se kuitenkaan yksistään? Ei sulta irtoais jottaa muutahi?”

”No, on sen nähty kuulemma joskus silittävän vierasta kissaa.”

”Ihanko paljaalla käellä?”

”Paljaallapa hyvinni.”

”Pannaanhan muistiin tämähi rietastelu!”

”Niin, ja kannattasko vielä lisätä, että toisinaan se kahtoo keskustelukumppania silimmiin ja hymmyilöö.”

 

   *

”Minä en anna ennää suuvella kättä.”

”Niin, van eikös se oo vähän niinku perinne ja kuulu etikettiin?”

”Vähät minä semmosista perinteistä!”

”Mitenpä sinä estät, jos joku suuvella haluaa?”

”Veän käenselän kauas ja näytän vain etusormen päätä – kynnenpuolelta tietenni.”

”Oikein! Jämerä sitä pittää olla näissä asioissa.”

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: