Apostoli Jaakob, Herran veli

23/10/2016

Saarnavuorossa

( Ikonikuva/Photo:OCA )

( Ikonikuva/Photo:OCA )

Ortodoksinen kirkko muistelee lokakuun 23. päivänä apostoli Jaakobia, Herran Veljeä.  Hänestä käytetään myös nimitystä Jaakob Vanhurskas.  Hän oli myös yksi oppilas Jeesuksen toisesta opetuslapsiryhmästä, 70 apostolin joukosta.  Se muodosti eri ryhmän Jeesuksen opetuslapsia suhteessa Hänen12 opetuslapsensa ydinjoukkoon. Tähän 70 apostolin ryhmään kuului mm apostoli ja evankelista Luukas.   Johanneksen evankeliumissa kerrotaan monin paikoin Herran veljistä ja sukulaisista, joiden joskus oli vaikeaa ymmärtää Hänen opetuksiaan ja tekojaan.

Evankeliumeissa mainitaan mielenkiintoisella tavalla muutama Jaakob-niminen henkilö. Vanhurskaan Joosefin isänä mainitaan Jaakob (Matt 1:16).  Muita ovat 12 opetuslapsen joukkoon lukeutuvat apostoli Jaakob Vanhempi, Sebedeuksen poika (Matt 4:21) ja apostoli Jaakob Nuorempi, Alfeuksen poika (Matt 10:3).  Näiden apostolien muistopäivät ovat 30.4. ja 9.10.  Tällaiset konkreettisesti nimetyt henkilöt kertovat kuinka Herramme Jeesuksen elämäntyö ja julistus ei ollut eikä jäänyt aatteelliselle tasolle, vaan tuli näkyväksi, konkreettiseksi.

Apostoli Jaakobista, Herran veljestä, kerrotaan, kuinka hän jo elämänsä varhaisvuosina valmistautui olemaan kuulainen Jumalalle.  Hän eli nasiirina, Jumalalle erityisellä tavalla vihkiytyneenä.  Kuuluiko hän apostoli ja evankelista Johanneksen tavoin juutalaisten voimakkaasti uskonnolliseen essealaiseen uskonhaaraan, se ei Uuden testamentin teksteistä selviä.  Hän oli henkilö, jolle Jeesus erityisesti kuolleista ylösnousemisensa jälkeen ilmestyi (1.Kor 15:7).  Hän teki työtään Jerusalemin alkuseurakunnassa todistaen voimakkaasti Jeesuksesta sekä toimi tämän kirkon ensimmäisenä piispana ja apostolien kokouksen johtajana Jerusalemissa (Apt. 15:10-30).  Tätä kokousta on pidetty ortodoksisen kirkkohallinnon periaatteellisena lähtökohtana.  Jaakob rukoili Jerusalemin temppelissä niin usein kuin se oli mahdollista.  Häntä kutsuttiin usein kamelin lailla polvistuneeksi eli nöyrästi valmistautuneena palvelemaan.  Hän oli myös taipumaton Mooseksen lain noudattaja poiketen siten monista muista aikansa juutalaista.  Poikkeus lakiin hänen kohdallaan oli, että Jeesus oli profeettojen ennustama Messias. Hän koki marttyyrikuoleman n. vuonna 63.  Lokakuun 23. päivänä muistellaan hänen marttyyrikuolemansa.

Meidän aikaamme hänestä on säilynyt hänen kirjoittamansa Jaakobin yleinen kirje noin vuosilta 55-60.  Kirjeen pääteemana on uskon ja tekojen harmonia.  Usein on nähty Jaakobin kirjoitusta teoista ja uskosta olevan vastakohtana apostoli Paavalin opetuksille.  Tällainen vastakkainasettelu on näennäistä, ei todellista.  Paavalin mukaan lähinnä temppelilain noudattamisella ei saavuteta pelastusta, vaan oikealla uskon kautta tapahtuvalla Jumalan armon vastaan ottamisella.  Jumalan avulla ihmisen kuolevaisuus ja epäusko voidaan muuttaa tieksi kohti pelastusta.  ”Hengen hedelmää ovat taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys…..” (Gal 5:22).

Jaakobin mukaan intellektuaalinen asenne kristinoppiin ei pelasta.  Todellista evankeliumin etiikkaa ovat teot, jotka puhkeavat kukkaan uskossa ja lähimmäisen rakkaudessa.  ”Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa, mutta häneltä puuttuvat teot?  Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä. Yksinään ilman tekoja usko on kuollut”  (Jaak 2:14,17).  Paavali ja Jaakob eivät erota uskoa ja tekoja toisistaan.  Vaikka Jaakob oli juutalaiskristitty ja Paavali taas pakanain apostoli. Jaakobille Vanha testamentti oli kaikki kaikessa, eikä hänen kirjeensä ole vain juutalaiskristityille.  Kirje korostaa erästä Uuden testamentin perussanomaa, että kirkko kokonaisuudessaan on uusi Israel.  Vanha Israel hylkäsi Jeesuksen Kristuksen, niinpä uusi tuli sen tilalle. Kristityt ovat nyt Jumalan valitsema kansa.

Apostoli Jaakobin kirjeessä tulee esiin kirkkomme Sairaanvoitelun sakramentti  (Jaak 5:13-16.).  ”Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat.  Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan.” Jaak. 5:14,15.).  Sairaanvoitelun sakramenttiin voi osallistua niin usein kuin mahdollista.  Nykyään on tapana toimittaa seurakuntiemme kirkoissa kerran vuodessa yleinen sairaanvoitelun sakramentti, johon jokainen läsnä oleva ortodoksi voi osallistua.   Useiden vanhan testamentin profeettojen muistopäivänä luetaan epistolatekstinä Jaakobin kirjeestä 5. luvun jakeet  10-20.

Jaakobin kirjettä voitaneen kutsua Uuden testamentin viisauskirjallisuudeksi. Se on enemmän saarna kuin lähetyskirje toistaen sanontoja sekä juutalaisesta viisaustraditiosta että Jeesuksesta.  Se on sarja nuhteita ja varoituksia.  Se on myös kristillisen etiikan ohjekirja.  Tätä kirjettä onkin erittäin usein siteerattu kirkon piirissä syntyneissä hengellisissä ja teologisissa kirjoituksissa, joissa tuodaan esiin uskon ja tekojen keskinäinen suhde.

23.10. toimitetaan apostoli Jaakobin nimeä kantava liturgia.  Tämä ehtoollisjumalanpalvelus toimitetaan kerran vuodessa tänä päivänä. Itä-Syyriassa syntyneenä se luetaan antiokialaisten liturgioiden ryhmään.  Tuolta alueelta ovat saaneet alkunsa meidänkin käyttämämme Johannes Krysostomoksen ja Basileios suuren liturgiat. Trullon synodin kaanonissa 32 vuodelta 692 mainitaan, kuinka Jaakob Herran Veli ja Basileios Suuri ovat jättäneet meille ”kirjallisen esityksen ehtoollisjumalanpalveluksesta”.  Vaikka esimerkiksi Basileios Suuren ja Johannes Krysostomoksen kirjallisessa tuotannossa ei löydykään liturgiajumalanpalveluksia, niin se ei vie pohjaa siltä, että näiden palvelusten teksteissä esiintyy heidän ajatuksiaan.  Samoin on myös Jaakobin liturgian kohdalla. Tämän liturgian syntyaikana pidetään 300 ja 400 lukujen vaihdetta.

”Ylistysveisuin me hartaasti kunnioitamme Sinua, oi jumalannäkijä Jaakob, Joosefin poika, Jerusalemin ensimmäinen piispa ja Herran veli, sekä uskossa huudamme Sinulle: Anna meille valkeuksien Isältä tuleva täydellinen lahja ja karkota monien rikkomustemme synnyttämä ahdistus, sillä vihollisemme piirittävät meitä ja valmistautuvat polkemaan meidät maahan.  Murskaa heidän jousensa, että me kaikki kunnioittaisimme Sinua, oi apostoli” (juhlan kanonin iikossi).

Isä  Olavi  Merras   

, , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: