Avoimuutta ja demokratiaa

28/11/2016

Kolumni

(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

KIRKOLLISKOKOUKSELLE ON toki tehty muitakin aloitteita kuin arkkipiispan istuimen siirtoa koskeva aloite, ja kirkolliskokouksen asialistalla on toki runsaasti muitakin käsiteltäviä asioita. Huomioni kiinnittyi aivan erityisesti siihen, että asialuetteloa laatiessaan kirkollishallitus on tehnyt esityksen kirkolliskokoukselle eri valiokuntiin ehdotettavista henkilöistä.

Sen sijaan valiokuntia merkittävämpään päättävään elimeen, kirkollishallitukseen, ei asiantuntijajäseniä ole esitetty lainkaan.

Tästä väistämättä saan mieleen, että asiantuntijajäsenten valinta tapahtuu sammutetuin lyhdyin – vähän kuten piispojen vaalit: ei niidenkään edellä kirkolliskokoukselle esitellä mahdollisia ehdokkaita.

Mutta kun esittäjiä ja kannattajia kokouksessa kumminkin yhtäkkiä ällistyttävän nopeasti on, siitä voi vain päätellä, että on olemassa tiettyjä ryhmittymiä, jotka ovat tarkkaan harkinneet ehdokkaansa ja joskus, kuten muistaakseni viime kirkolliskokouksessakin, sopivammat ovat kirkkaasti ohittaneet pätevämmät.

Tämä ei mielestäni ole oikeudenmukaista eikä välttämättä aina kirkon parasta palvelevaa.

Eikä se missään tapauksessa ole kirkon strategian mukaista. Strategiassa mainitaan sellaisetkin sanat kuin avoimuus ja läpinäkyvyys.

TILINPÄÄTÖKSIÄ, PALKKIOITA ja talousarvioita asialistalla on, niin että hetken verran tuntuu melkein epäkirkolliselta. Mutta eihän kirkkokaan työntekijöineen tule toimeen rahatta. Palkat on maksettava, kirkoista ja muista kiinteistöistä huolehdittava, on järjestettävä sitä ja tätä, matkustettava ja otettava vieraita vastaan…

Huomaan tästä päätyväni ajattelemaan Ylva Eggehornin joskus ikuisuus sitten ilmestynyttä runokokoelmaa Ska vi dela ja paavi Franciscuksen käyttöön ottamaa käsitettä ”köyhien kirkko”.

Mutta kumpaakaan ei ole kirkolliskokouksen asialistalla, joten pohdin niitä ehkä joskus toisella kertaa.

SEN SIJAAN asialistalla on Joensuun piispan Arsenin tekemä erittäin kiinnostava aloite seurakunnanvaltuuston vaalitavan muuttamisesta postin tai internetin välityksellä suoritettavaksi vaaliksi. Kirkollishallitus on esittänyt asian siirtämistä kirkollishallituksen myöhemmin nimeämän työryhmän valmisteltavaksi.

Mutta vielä kiintoisampaa on, että kirkollishallitus on esittänyt samalla selvitettäväksi mahdollisuudet kirkolliskokousedustajien vaalin uudistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Toivon hartaasti, että tämä uudistaminen ja yksinkertaistaminen tarkoittaa sitä, että kirkolliskokousedustajat valitaan tulevaisuudessa demokraattisesti eli suoralla vaalilla, jolloin seurakuntalaiset voivat oikeasti vaikuttaa edustajien valintaan. Tällaisen vaalin järjestäminen samanaikaisesti valtuustovaalin kanssa tuskin aiheuttaisi lisäkulujakaan.

Nykyinen kirkolliskokousedustajavaali on todella mutkikas eikä sillä ole demokratian kanssa juurikaan tekemistä. Seurakuntalaiset voivat kyllä valita valtuuston jäsenet, mutta siihen demokraattisuus päättyykin. Kuten kaikki tietävät, valtuusto valitsee vain ne valitsijat, jotka valitsevat kirkolliskokousedustajat. Aivan liian paljon valintaa ja mutkia, jotka pitäisi oikaista, että voisi puhua demokratiasta.

 

Hellevi Matihalti

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: