Kysymys arkkipiispan istuimen siirrosta

28/11/2016

Artikkeli

Arkkimandriitta Andreas Larikka kirkolliskokouksessa 2016. (Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Arkkimandriitta Andreas Larikka kirkolliskokouksessa 2016.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

On tärkeää, että arkkipiispan istuimen mahdollista siirtoa koskevia näkökohtia paitsi pohditaan, myös selvitetään asiallisesti, avoimesti eritellen.

Ensimmäinen piirre, joka kiinnittää historian kannalta huomiota on se, että arkkipiispan istuimen sijoittuminen Kuopioon näyttää melko sattumanvaraiselta ratkaisulta. Toki Laatokan Karjalan ortodoksisesta väestöstä suuri osa sijoittui viime sotien seurauksena juuri Pohjois-Savoon. Muuta historian tukea Kuopion puolesta ei liene, paitsi tietysti nyt jo lähes 80 vuoden ajanjakso, joka ei ole vähäinen alle satavuotiaan paikalliskirkon historiassa.

Kirkon perinteen ja käytännön näkökulmasta paikalliskirkon ensi-istuin sijaitsee yleensä pääkaupungissa. Tämä on luonnollista ja luontevaa monelta kannalta. Historiallisia piispanistuimia on olosuhteiden muuttuessa myös siirretty. On kuitenkin huomattava, kun puhutaan esimerkiksi Antiokian istuimen siirrosta Damaskokseen ja nyttemmin väliaikaisesti Balamandiin, on kyse nimenomaan Antiokian istuimesta. Sikäläinen patriarkka on edelleen Antiokian patriarkka. Eihän muuten voisi ollakaan.

Olisiko arkkipiispa Helsingissä edelleen Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa? Tomoksemme 6.7.1923 näyttää ottavan hyvinkin praktisen kannan: jos istuin siirtyy, on käytettävä kyseisen kaupungin nimeä ja koko Suomen. Pian Tomoksen antamisen jälkeen arkkipiispaksi tuli Karjalan piispa (apulaispiispa) Herman Aav Sortavalaan ja toisen hiippakunnan istuin sijoitettiin Viipuriin.

Helsingissä on istuin jo vuosikymmenten ajan Viipurin perua. Mihin Helsingin istuin siirretään, jos arkkipiispan istuin siirretään Helsinkiin? Vai lakkautetaanko nykyinen hiippakunta?

Kanonisen oikeuden kannalta piispaa ei voida velvoittaa eikä pakottaa siirtymään toiseen hiippakuntaan. Edellyttääkö arkkipiispan istuimen siirto sitä, että Karjalan ja Helsingin hiippakuntien istuimet ovat ilman haltijaa yhtä aikaa? Näinhän oli 1920-luvun tilanteessa.

Käsitykseni mukaan tämä on juuri sellainen asia, jossa on kysyttävä neuvoa Konstantinopolin äitikirkolta, kuten patriarkka Bartolomeos Suomen vierailullaan syyskuussa 2013 totesi: kanonisissa kysymyksissä on käännyttävä äitikirkon puoleen.

Piispansauva. (Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Piispansauva.
(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Missä määrin arkkipiispan istuinta on pidettävä hallintoelimenä? Arkkipiispa on paikalliskirkon piispainkokouksen puheenjohtaja. Muuta distinktiota toisiin hiippakuntapiispoihin on vaikea nähdä eritoten näiden ollessa nykysysteemissä metropoliittoja kirkolliselta asemaltaan, ei hiippakuntapiispoja arkkipiispan tai metropoliitan alaisuudessa. Näyttää siltä, että arkkipiispan asemaa olisi lisää selvitettävä kirkko-opilliselta ja kirkko-oikeudelliselta kannalta.

Saattaa olla niin, että arkkipiispan istuimen siirrolla pääkaupunkiin olisi lähinnä ulkonainen symbolinen merkitys. Merkityshän se on sekin, ei siinä mitään.

Ajatus evakkomatkan päätepisteestä on argumentti sekin, eritoten väestömme painopisteen ollessa niin selvästi eteläisimmässä Suomessa. Samoin kuin se, että Helsingin Uspenskin katedraali on meillä ainoa kirkko, joka rakenteellisestikin on katedraali.

Luontevaa olisi, että arkkipiispan istuimen mahdollisen siirron yhteydessä tarkistettaisiin myös hiippakuntien aluejakoa. Käsitykseni mukaan piispainkokous on linjannut, että tähän kysymykseen voidaan palata sitten, kun seurakuntien välisessä yhteistoiminnassa on päästy uusiin konkreettisiin päätöksiin.

Tähän näyttää kirkollishallitus yhtyvän linjatessaan, että on nimettävä ulkopuolinen asiantuntija laatimaan vuoden 2018 kirkolliskokoukselle selvitys, josta tulee käydä ilmi taloudelliset ennusteet kaikkien seurakuntien osalta tulevaisuuden jäsenmäärien kehityksestä, arvioiduista verotuloista, henkilöstökulujen määrästä sekä kiinteistötuottojen ja -kulujen arvioidusta kehityksestä. Tämän selvityksen pohjalta voidaan arvioida arkkipiispan istuimen sijaintiin liittyvän aloitteen vaikutukset.

Päätös siirrosta edellyttää joka tapauksessa kirkkojärjestyksen muutosta. Kirkon lakimies Jari Rantala korosti Järvenpään seminaarissa syyskuussa sitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ei vie eteenpäin osauudistuksia. Onko tämä asia kytkettävä OrtL:n ja KJ:n yleiseen uudistamiseen? Niiden uudistamista melko laajasti toivotaan. Tämä olisi selvitettävä samalla kun selvitetään mahdollisen siirron muut vaikutukset.

Kaiken kaikkiaan kysymys on paitsi käytännöllinen myös kirkko-opillinen ja kirkko-oikeudellinen eli ekklesiologis-kanoninen luonteeltaan. Nämä seikat on myös selvitettävä, ei vain kirkkososiologisia ja ekonomisia vaikutuksia. Tästä syystä mahdollisesti perustettavan työryhmän on toimittava tiiviissä yhteistyössä paikallisen piispainkokouksemme sekä äitikirkon kanssa.

 

Andreas Larikka

Arkkimandriitta

kirkolliskokousedustaja

, , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: