Vuoden 2016 kirkolliskokoukselle tehdyt aloitteet

28/11/2016

Artikkeli

 

Kirkolliskokousedustajat kokoontuivat aamulla klo 9 Valamon kulttuurikeskuksen saliin kirkollishallituksen kyselytuntiin suljetuin ovin. Kokoustyöskentelyn on määrä alkaa klo 13 samassa salissa avoimin ovin. (Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokousedustajat kokoontuivat aamulla klo 9 Valamon kulttuurikeskuksen saliin kirkollishallituksen kyselytuntiin suljetuin ovin. Kokoustyöskentelyn on määrä alkaa klo 13 samassa salissa avoimin ovin.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokousedustajat voivat tehdä erikseen määrättyyn päivämäärään mennessä aloitteita kirkolliskokoukselle. Kirkollishallitus käsittelee tehdyt aloitteet ja tekee asioista esitykset kirkolliskokouksen käsittelyn pohjaksi.

Vuoden 2016 kirkolliskokoukselle on tehty seuraavat aloitteet:

Aloite venäjänkielisen papin toimen perustamisesta Karjalan hiippakuntaan ja tarvittavan määrärahan varaamiseksi kirkon talousarvioon, toissijainen vaatimus

Sofia Laukkanen, Martti Kähkönen ja Anna-Katriina Salmikangas ovat tehneet kirkolliskokoukselle aloitteen jossa ensisijaisesti esitetään, että Karjalan hiippakuntaan perustettaisiin venäjänkielisen papin toimi ja toissijaisesti sielunhoidosta aiheutuvat kustannukset katettaisiin kirkon talousarvioon otettavalla määrärahalla.

Kirkollishallitus on 9.9.2016 pidetyssä istunnossa ratkaissut aloitteen ensisijaisen vaatimuksen osalta.

Kirkollishallitus päätti esittää, että aloitteen toissijainen vaatimus hylätään.

Perusteluissaan kirkollishallitus toteaa, että kirkolliskokous vahvistaa vuosittain talousarvion, jossa on avustusten kustannuspaikalla varattu määräraha, jonka käytöstä kirkollishallitus päättää saapuneiden hakemusten perusteella. Talousarviossa ei ole avustusten käytön osalta erikseen ennalta merkittyjä kohteita, vaan avustusten jakamisesta päättää kirkollishallitus.

Aloite työryhmän nimeämisestä selvittämään arkkipiispan istuimen mahdollisen Helsinkiin siirron vaikutuksia

Nunna Elisabet on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä olisi selvittää arkkipiispan istuimen Helsinkiin siirron vaikutukset ja laatia esitys siirrosta ja sen vaikutuksista säädöksiin sekä aikataulusta, mikäli työryhmä päätyy esittämään siirtoa.

Kirkollishallitus päätti osittain yhtyä tehtyyn aloitteeseen. Tämän lisäksi kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että kirkollishallitus nimeää ulkopuolisen asiantuntijan laatimaan vuoden 2018 kirkolliskokoukselle selvityksen, josta tulee käydä ilmi taloudelliset ennusteet kaikkien seurakuntien osalta tulevaisuuden jäsenmäärien kehityksestä, arvioiduista verotuloista, henkilöstökulujen määrästä sekä kiinteistötuottojen ja –kulujen arvioidusta kehityksestä. Tämän selvityksen pohjalta voidaan arvioida arkkipiispan istuimen sijaintiin liittyvän aloitteen vaikutukset.

Aloite kirkon venäjänkielisen viestinnän kehittämisestä 

Aleksander Roszczenko on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen, jossa esitetään, että kirkolliskokous päättää panostaa venäjänkieliseen viestintään, arvioi siitä aiheutuvat kulut ja budjetoi pysyvästi sitä varten tarvittavan rahamäärän. Aloitteessa esitetään, että kirkko palkkaa venäjänkielisen työntekijän osa-aikaisena tai tuntipalkalla suunnittelemaan ja hoitamaan kirkkokunnan venäjänkielistä viestintää.

Kirkollishallitus yhtyy aloitteeseen ja esittää kirkolliskokoukselle, että kirkon viestintään palkataan vuoden 2017 alusta osa-aikainen työntekijä huolehtimaan kirkon venäjänkielisestä viestinnästä (www-sivut ja sosiaalisen median kanavat). Samassa yhteydessä keskushallinnon ja Helsingin seurakunnan välinen sopimus viestintäyhteistyöstä arvioidaan uudelleen.

Venäjänkielinen viestintä on kuulunut tammikuuhun 2016 saakka kirkon tiedotuksesta vastaavan työntekijän toimenkuvaan. Lisäresurssina (40 prosenttia työajasta) on toiminut Helsingin seurakunnan tiedottaja, jolle on osoitettu myös muita kirkon viestintään kuuluvia tehtäviä. Erityisesti sosiaalisen median kanavien osalta viestintää on hoidettu myös vapaaehtoisvoimin.

Tammikuussa 2016 kirkon viestinnässä tehtiin työtehtävien uudelleenjärjestelyä. Helsingin seurakunnan tiedottajan koko kirkon viestintään kohdistettu työpanos (edelleen 40 prosenttia työajasta) ohjattiin kokonaan venäjänkieliseen työhön. Työajan jakaminen Helsingin seurakunnan ja kirkon viestinnän välillä on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, eikä käytännön kehitystyö ole toteutunut toivotulla tavalla. Huhtikuussa venäjänkielisestä viestinnästä vastaava tiedottaja kutsui kirkon venäjänkielistä työtä tekevää papistoa ja muita työntekijöitä koolle pohtimaan venäjänkielisen viestinnän kehittämistä.

Helsingissä järjestettyyn tapaamiseen saapui vain osa kutsutuista, mutta venäjänkielisen viestinnän kehittämistarve nähtiin ilmeiseksi. Esille nousi sekä kirkon venäjänkieliseen www-sivustoon että sosiaalisen median kanaviin liittyviä kehitystarpeita.

Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että kirkon venäjänkielisen viestinnän kehittäminen ei voi nojata vapaaehtoistyöhön. Siksi siihen tulee ohjata lisää henkilöresursseja. Näin voidaan huolehtia paremmin sekä kirkkoon kuuluvan venäjänkielisen jäsenistön tarpeista että huolehtia kirkon lähetystehtävästä viestimällä Suomen ortodoksisesta kirkosta niille Suomessa asuville venäjänkielisille henkilöille, jotka eivät vielä ole kirkon jäseniä.

Kirkon venäjänkielinen viestintä tarvitsee kehittämistä, eikä tehtävä voi olla vapaaehtoisen toimijan varassa. Verkostoitunutta toimintatapaa on haluttu kehittää kaikkien yhteisten toimintojen hoitamisessa ja tässä tapauksessa tiedotustehtävä voidaan tarvittaessa yhdistää jonkun seurakunnan toiseen puolipäiväiseen työhön.

Venäjänkielisen työntekijän keskeisimpiä työtehtäviä olisivat kirkon venäjänkielisen www-sivuston sisällöntuontanto, kirkon venäjänkielisten some-kanavien ylläpito, venäjänkielinen asiakaspalvelu ja suomi-venäjä -käännöksistä huolehtiminen.

Aloite seurakunnan valtuustovaalin suoritustavan muuttamisesta

Piispa Arseni on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen seurakunnanvaltuuston vaalitavan muuttamisesta postin tai internetin välityksellä suoritettavaksi vaaliksi.

Kirkollishallitus päätti yhtyä aloitteeseen, ja esittää asian siirtämistä kirkollishallituksen myöhemmin nimeämän työryhmän valmisteltavaksi. Kirkollishallitus esittää samalla selvitettäväksi mahdollisuudet kirkolliskokousedustajien vaalin uudistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Aloite kirkolliskokouksen työjärjestyksen päivittämisestä

Tuovi Haikala on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen työjärjestyksen päivittämiseksi siten, että täysistunto- ja valiokuntatyöskentelyn käytäntöjä uudistetaan joustavammaksi ja yhteistä keskustelua paremmin tukevaksi.

Kirkollishallitus päätti yhtyä aloitteeseen, ja esittää asian siirtämistä kirkollishallituksen myöhemmin nimeämän työryhmän valmisteltavaksi.

Aloite kiinteistösuunnitelman laatimisesta

Joensuun piispa Arseni on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen, jossa esitetään, että kirkkokunnan kiinteistöselvityksen pohjalta kiinteistöjen ja niihin kuuluvan irtaimiston hallinnoinnin tehostamiseksi ja helpottamiseksi velvoitetaan seurakuntia laatimaan omalta alueeltaan pitkän aikavälin kiinteistönpitosuunnitelma, jonka perusteella seurakunnan luottamuselimet voivat perustellusti tehdä kiinteistöihin kohdistuvia päätöksiä. Selvityksen perusteella tulisi pystyä ohjaamaan kirkkokunnan peruskorjausavustuksia seurakuntien strategisesti merkittäviin kohteisiin ja ennakoida kirkollisten rakennusten vuosittaista korjaustarvetta teoreettista tasoa tarkemmin.

Kirkollishallitus päätti hyväksyä aloitteen ja esittää kirkolliskokoukselle, että kiinteistöselvityksen pohjalta toteutettava kiinteistöjen ja irtaimistojen hallintajärjestelmä kilpailutetaan vuoden 2017 aikana ja seurakuntien kiinteistönpitosuunnitelmien yhtenevän sisällön ja rajapintojen selvitystyön aloittamiseen siirretään peruskorjausavustusten määrärahoista kustannuspaikan 710 asiantuntijapalveluihin 50 000 euroa ulkopuolisen konsultin kuluihin.

Perusteluissaan kirkollishallitus toteaa, että kiinteistöselvityksen perusteella on voitu teoreettisesti laskea esimerkiksi kirkkokunnan 30 merkittävimmän kirkollisen kiinteistön korjausvelan olevan noin 30 miljoonaa euroa. Vaikka kaikissa kirkollisissa kiinteistöissä on sitoutuneena korjausvelkaa pääomia paljon enemmän, on niiden realisoiminen muuhun kuin kirkolliseen toimintaan lähes mahdotonta. Korjaustöihin ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä heti kaikkien kiinteistöjen osalta, vaan korjaukset on priorisoitava ja kohdistettava seurakuntien tärkeimpiin yksiköihin. Jotta seurakuntien päättäjät pystyisivät realistisesti ja objektiivisesti arvioimaan priorisoitavat kohteet, tulisi seurakunnissa aluksi laatia kiinteistönpitosuunnitelma. Kiinteistönpitosuunnitelmassa seurakunnan rakennukset jaettaisiin kolmeen pääryhmään esimerkiksi käyttöasteen ja korjausvelan suuruuden mukaan. Pääryhmiä verrattaisiin sen jälkeen esimerkiksi vaikutusalueen väestöennusteeseen rakennuksen teknisen käyttöiän loppupäätä tarkastellen. Tähän tarkasteltavaan aikajänteeseen voidaan ottaa mukaan myös teknisen käyttöiän aikaiset korjaus- ja kiinteät kustannukset. Näin saataisiin realistinen käsitys rakennusten käyttöiän aikana sitoutuvista kuluista ja voitaisiin verrata sitä käyttäjien määrään kyseisen rakennuksen vaikutusalueella. Seurakunnan päättäjien ja varsinkin seurakuntalaisten olisi tämäntyyppisen tarkastelun jälkeen helpompi suunnitella rakennuksiin investoitavia pääomia ja rakennusten elinkaarta.

Kiinteistönpitosuunnitelman sisältöön ja laajuuteen tulisi saada yhteneväiset ohjeet keskushallinnosta. Esityksessä ohjeistus tehtäisiin ulkopuolisen konsultin avulla kiinteistöpäällikön ohjauksessa esimerkiksi laatimalla ensin kirkon omistamien kiinteistöjen osalta kiinteistönpitosuunnitelma. Tähän pilottisuunnitelmaan sisällytettäisiin esimerkiksi yhden pienen, keskisuuren ja ison seurakunnan kiinteistönpitosuunnitelmien laatiminen siten, että niitä voidaan hyödyntää helposti ja yksinkertaisesti kaikkien seurakuntien kiinteistönpitosuunnitelmien laatimisessa.

Kirkollisten kiinteistöjen hallinnointi on omistussuhteen myötä annettu seurakuntiin. Seurakunnissa kiinteistöjä ylläpitävät luottamusmiehet, jotka toimivat pääosin erittäin pienillä resursseilla, vanhentuneilla ohjeilla sekä menetelmillä. Lisäksi osassa seurakuntia ei ole pystytty kokoamaan ammattitaitoisia kiinteistölautakuntia, jolloin hallinnointi jää kirkkoherran vastuulle.

Kirkon toiminta- ja tavoitesuunnitelman mukaisesti seurakuntien resursseja pitäisi saada suunnattua enemmän toimintaan kuin rakennusten seiniin. Resursseja kuluu myös perehdytykseen ja tiedonkeruuseen työntekijöiden siirtyessä muihin tehtäviin. Lisäksi tärkeää kiinteistöihin oleellisesti liittyvää huolto- ja ylläpitotietoa katoaa, koska sitä ei ole dokumentoitu eikä tallennettu helposti saatavilla olevaan tietokantaan.  Ratkaisuna esitetään kirkolliskokouksenkin painottamaa nykyisen toimintakulttuurin merkittävää muutosta, jolla kiinteistöjohtamista ja esimerkiksi valvontaa voidaan parantaa merkittävästi nykyisestä.

Työ on jo aloitettu kartoittamalla kirkkokunnan kiinteistöt. Seuraavaksi on tarkoituksenmukaista aloittaa varsinainen kehitystyö, jonka päämääränä on hallittu ja hallittavissa oleva kiinteistökokonaisuus

Kirkolliskokouksen työskentely alkaa tänään

Kirkolliskokouksen on määrä aloittaa työnsä tänään kello 13 Valamon luostarin kulttuurikeskuksen salissa. Avausistunnossa kuullaan muun muassa patriarkka Bartolomeoksen tervehdys ja arkkipiispa Leon avauspuhe.

 

OT/Aristarkos Sirviö

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: