Kirkolliskokouksen viimeinen päivä

01/12/2016

Artikkeli

Kirkolliskokouksen täysistunto 2016. (Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokouksen täysistunto 2016.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2016 kirkolliskokous päättyi keskiviikkona iltapäivällä Valamon luostarissa Heinävedellä. Kolmipäiväiseen varsinaiseen kirkolliskokoukseen olivat kokoontuneet toimikaudeksi 2016–2019 valitut kirkolliskokousedustajat.

Viimeisenä kokouspäivänä keskiviikkona 30.11., pyhän apostoli Andreas Ensinkutsutun muistopäivänä, kirkolliskokousedustajat osallistuivat kello 7 liturgiaan luostarin pääkirkossa. Jumalanpalvelus toimitettiin metropoliitta Panteleimonin johdolla papiston avustaessa.

Liturgian jälkeen kirkolliskokous jatkoi työtään useamassa täysistunnossa. Kirkon toiminnan kannalta merkittävintä oli vuosille 2017-2019 talousvaliokunnan työstämä kirkon keskusrahaston talousarvio ja taloussuunnitelma.

Harmittavaa on, ettei valiokunnan mietintöä kokonaisuudessaan ole julkaistu. Päätösesityksen perustelut antoivat täysistuntoa seuraamassa olleille varsin optimistisen ja perustellun kuvan kirkon talouden kehityksestä ja painopisteistä seuraavina vuosina. Taloussuunnitelman mukaan lähivuosina ei ole suuria investointeja ja kirkon taloudellinen tuki seurakunnille kasvaa. Vuoden 2017 budjetin kokonaissumma on 6,9 miljoonaa euroa. Talousarvio vuodelle 2017 on 101 700 euroa alijäämäinen.

Kirkolliskokousedustaja Veikko Halonen. (kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokousedustaja Veikko Halonen.
(kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Ensimmäisenä kokouspäivänä maanantaina kirkolliskokousedustaja Veikko Halonen käytti kaksi kärjekästä puheenvuoroa, jotka koskivat kirkon talouden hoitoa viime vuosina. Halonen on entinen Valamon luostarin liiketoimintajohtaja. Useamman kauden kirkolliskokouksen jäseninä olleet muistivat vuosien takaiset tapahtumat, mutta uusilta edustajilta puheenvuorot menivät ”yli hilseen”.

Heinävedellä asuva freelance –toimittaja kirjoitti Halosen yhteydenoton perusteella Savon Sanomiin jutun, jonka otsikossa ”kirkolliskokousta kuohuttaa …”. Tiistaina ilmestyneen artikkelin johdosta sain itsekin yhteydenottoja, joissa ihmeteltiin, etten ollut asiasta mitään kertonut. Kuohuntaa en nähnyt enkä kuullut ainakaan Valamon luostarin alueella.

Päätöspäivänä edustaja Halonen käytti puheenvuoron, joka koski keskusrahaston talousarviota vuodelle 2017 ja kirkon taloussuunnitelmaa. Kokouksen jälkeen kirkolliskokousedustajat olivat mieltäneet puheenvuoron anteeksipyynnöksi.

Edustaja Halonen sanoi tarkasti ottaen: ” Kun täällä salissa aloitimme tämänvuotisen kirkolliskokouksen, käytin varsin tiukkoja ja provosoivia ja populistisia puheenvuoroja siihen talouden pitoon, jota on tapahtunut tässä viimeisinä vuosina. Siihen syynä oli tietysti oma turhautumiseni taannoisina vuosina siihen, etteivät asiat muuttuneet.”

Halonen kannatti talousvaliokunnan tekemää mietintöä ja oli tyytyväinen siinä esitettyihin kirkon taloudenhoidon suuntaviivoihin. Hän korosti, että talousvaliokunnan esitys vie kirkon taloudellisia resursseja suuntaan, ”joka on meidän kaikkien tavoitteena”.

Kirkko panostaa kirkolliskokouksen päätöksillä venäjänkielisen viestinnän kehittämiseen ja venäjänkieliseen seurakuntatyöhön. Tähän työhön osoitettiin talousarviossa varoja.

Arkkipiispa Leo pitää päätöspuhetta vuoden 2016 kirkolliskokouksessa. (kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Arkkipiispa Leo pitää päätöspuhetta vuoden 2016 kirkolliskokouksessa.
(kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokouksen päätöspuheessa Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo sanoi:

”Kirkolliskokouksen yhteydessä esitettiin näkemyksiä aloitteeseen arkkipiispan istuimen mahdollisesta siirtämisestä ja hiippakuntahallinnosta yleensä. Asioihin tuotiin kanonisia, hallinnollisia ja taloudellisia perusteluja. Kaikki perustelut taipuvat hyvin niin muutosten esittämiseen kuin niiden vastustamiseenkin.

”Kirkolliskokous on luottamustoimielin. Sen jäsenistössä on paljon kanonista, hallinnollista, taloudellista, lainopillista ja teologista asiantuntemusta. On hyvä, että tätä eri alojen asiantuntijuutta voidaan kuulla mietintöjen ja lausuntojen lisäksi myös täysistuntopuheenvuoroissa. Näin voimme nähdä, miten subjektiiviset argumentit kasvavat kollektiivisiksi päätöksiksi.”

Varsinaisen kokoustyöskentelyn jälkeen edustajat kokoontuivat arkkipiispa Leon johdolla toimitettuun kiitosrukouspalvelukseen Valamon luostarin pääkirkkoon.

Kun tarkastellaan tämän vuoden kirkolliskokouksen työskentelyä yleisellä tasolla, voidaan todeta valiokuntatyöskentelyn olleen tehokasta ja intensiivistä. Mietinnöt valmistuivat aikataulun mukaisesti. Valiokuntatyöskentely tapahtuu suljettujen ovien takana eikä siellä käytetyistä puheenvuoroista välity julkisiin täysistuntoihin edes mielipiteitä. Täysistunnoissa käytettiin puheenvuoroja vähän. Tämän takia kirkolliskokouksesta välittyi kovin väritön kuva. Mikä ei ole huono asia?

Kirkolliskokousen päätteeksi toimitettiin kiitosrukouspalvelus Valamon luostarin pääkirkossa arkkipiispa Leon johdolla. (Kuva/photo :Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokousen päätteeksi toimitettiin kiitosrukouspalvelus Valamon luostarin pääkirkossa arkkipiispa Leon johdolla.
(Kuva/photo :Aristarkos Sirviö)

Kirkolliskokouksen päätöksiin ja linjauksiin tulee palata uudelleen. Tuoreeltaan jäi valitettavasti hieman valju kuva hyväksytyistä mietinnöistä. Kirkolliskokous siirsi varsin monet asiat myöhemmin perustettaviin työryhmiin. Varsinaisiin asioihin ei vielä otettu kantaa. Ensi vuonna kokoontuvalle kirkolliskokoukselle tehtyjen päätösten perusteella kasaantuu melkoinen selvitysten ja raporttien suma, mahdollisesti myös piispan vaali?

Aristarkos Sirviö

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: