Hyvää sukua

24/12/2016

Saarnavuorossa

(Kuva/photo: deilataylor.com )

(Kuva/photo: deilataylor.com )

Sukututkimus on viime vuosikymmeninä kasvattanut suosiotaan. Ihmiset ovat kiinnostuneita omista juuristaan ja menneitten sukupolviensa tiedoista. Asiasta innostuneille järjestetään sukututkimuksen kursseja, joissa perehdytään arkistotietojen etsintään ja löydettyjen tietojen dokumentointiin. Monet sukuseurat ovat julkaisseet tutkimuksensa hedelmät menneistä polvista kertovina kirjoina.

Eräs mielenkiintoinen varhaisen sukututkimuksen tulos löytyy pyhän apostoli Matteuksen evankeliumin alusta (Matt. 1:1-17). Teksti käsittää pitkän sukuluettelon, joka alkaa Aabrahamista ja päättyy Jeesukseen Kristukseen. Vanhatestamentilliseen aikaan sisältyi voimakas Messiaan odotus, johon mainittu sukuluettelo vastaa, koska se päättyy Jeesukseen, jota kutsuttiin Kristukseksi. Evankeliumin sukuluettelo on jaettu kolmeen jaksoon, joissa kussakin on neljätoista nimeä ja sukupolvea. Jokainen neljäntoista nimen jakso vastaa yhtä Israelin kansan historian kautta. Ensimmäinen, Aabrahamista kuningas Daavidiin kestänyt aikajakso, oli patriarkkojen ja tuomareitten aikaa, jolloin kansaa hallittiin demokraattisesti. Salomosta Jekonjaan ja Babylonian pakkosiirtolaisuuteen kestänyt jakso oli kuninkaiden aikaa. Kolmas jakso, Sealtielista Jeesukseen käsittävä jakso, oli israelilaisille elämää vieraiden hallitsijoiden vallan alla.

Jokaiseen Jeesuksen sukuluettelon nimeen liittyy elettyä elämää monine vaiheineen. Merkillepantavaa on, että luettelossa mainitaan vain neljä vaimoa sekä lopussa vielä Joosefin kihlaama Maria. Jokainen sukututkija odottaa varmaan löytävänsä esi-isiensä joukosta suurmiehiä, siniverisiä tai ainakin moraalisesti kunnioitettavan elämän eläneitä henkilöitä. Jeesuksen sukuluettelosta löytyy kyllä kuninkaita, mutta myös murhamiehiä ja seksuaalirikollisia. Nimiluettelo on häkellyttävä niin hyvässä kuin pahassakin.

On lohdullista, että Jeesuksen sukuluettelosta löytyy monenlaisia ihmisiä. Vapahtaja halusi olla yhteydessä inhimillisyyden kaikkiin puoliin, langenneen maailman koko laveaan kirjoon, kuten evankeliumi kertoo. Kristuksen sukuluettelo todistaa hyvän mahdollisuudesta, että epäonnistuttuaankin voi aloittaa kilvoittelun uudestaan ja että oikeus, totuus ja hyvyys lopulta voittavat.

Kuten Kristuksen sukuluettelo todistaa, hän syntyi oman kansansa jäseneksi ja oman aikansa ihmiseksi. Ensimmäisiä Vapahtajan syntymän todistajia olivat lampaita vartioineet paimenet, eli tavalliset työtätekevät ihmiset. Jumala oli valinnut juuri heidät otollisiksi ottamaan ensimmäisinä vastaan enkelin viestin: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra.” (Luuk.2:10–11) Tuon saman sanoman mekin saamme ottaa vastaan Vapahtajan syntymäjuhlana.

Jotta voisimme kokea samaa iloa, joka valtasi paimenet, kun Herran kirkkaus ympäröi heidät, meidän on muistettava, miten Kristuksen syntymä päätti Jumalan antamien lupausten aikakauden ja aloitti lupausten täyttymisen. Jesaja, eräs keskeinen Vanhan testamentin profeetta, ennusti Herran syntymästä seuraavasti: ”Olkaa lujat, älkää pelätkö. Jumala itse tulee ja pelastaa teidät. Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan.”(Jes.35:4–6a)

Se mitä Jumala on todella luvannut, on vieläkin uskomattomampaa. Hän lupasi ihmisille osallisuuden jumalallisesta luonnosta. Kuolevaisille hän lupasi kuolemattomuuden, särkyneille pelastuksen ja pimeydessä vaeltaville valon. Jotta uskoisimme näihin Jumalan lupauksiin, hän antoi meille ainoan Poikansa. Hänen kauttaan Jumala tahtoo ohjata meidät elämän tielle ja pelastukseen.

Kristuksen ihmiseksi tulemisessa ikuisuus on murtautunut aikaan. Koska ihminen ei omin ponnistuksin kykene tavoittamaan Jumalaa, Jumala on tavoittanut hänet. Ihminen on kyvytön pelastamaan itse itseään, mutta Jumala rakastaa, Jumala odottaa ja Jumala kutsuu meitä jatkuvasti pelastuksen tielle. Jumala odottaa ja kutsuu, mutta ei käytä väkivaltaa vaan rakastaa. Koska Jumala on rakkaus, niin sitä seuraa, että todellinen valta on rakkauden valta.

Kristuksen valta ei ole tämän maailman hallitsijoiden eikä mahtimiesten, ei kunnian eikä rahan valtaa. Se on iankaikkisen elämän antavaa, pahasta vapauttavaa, kuoleman vallan kukistavaa valtaa. Se on rakkauden valtaa, joka kykenee kutsumaan pahasta esiin hyvää, liikuttamaan koventuneen sydämen ja todistamaan toivosta synkimmässäkin pimeydessä. Tämä Jumalan armon valta ei toimi koskaan väkivalloin, vaan kunnioittaa ihmisen vapaata tahtoa.

Mitä tämä merkitsee meille? Meidän jokaisen on tehtävä oma valintamme: ketä ja miten haluamme seurata. Eikä valintaamme saa vaikutta sukupuumme. Kristuksen tien valitseminen ei takaa menestystä maailman mittapuilla, mutta se tuo rauhan ja ilon, jonka vain jouluna maailmaan syntyvä Jumalan Poika kykenee antamaan.

Toivotan kaikkien Simeon ja Hanna -verkkolehteä lukevien koteihin ja elämään jouluyönä maailmaan syntyvän, monenkirjavaa sukua olevan, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iloa ja rauhaa.

 

                                                                                       +Arseni

                                                                                       Joensuun piispa

, , , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: