Karppanen: Homot ja muovikassit

16/02/2017

Karppanen

Kuvan mieshenkilö ei ole tekstissä mainittu kuoronjohtaja. Kuvan muovikassit eivät liity tekstissä Hietalan rouvan mainitsemaan tapahtumaan eikä muovikassien seksuaalisesta suuntaumisesta ole tietoa. (Kuvatoimittajan huomautus) (Kuva/Photo: Economy Decoded)

Kuvan mieshenkilö ei ole tekstissä mainittu kuoronjohtaja. Kuvan muovikassit eivät liity tekstissä Hietalan rouvan mainitsemaan tapahtumaan eikä muovikassien seksuaalisesta suuntaumisesta ole tietoa. (Kuvatoimittajan huomautus)
(Kuva/Photo: Economy Decoded)

”Oluttako valutan?” kysyi Hietalan rouva kuoronjohtajalta.

”Mikä ettei”, myönteli puhuteltu, joka laski viereiselle tuolille muovikassinsa.

”Minä en kyllä ymmärrä, miksi muovikassista on ykskaks tehty niin syntinen kapistus, että ne pittää kieltää”, puhisi kahvilanemäntä Hietala ja nosti täyden huurteisen tiskille.

”Ajattelepa sitäkin valasta”, kehotti kuoronjohtaja ja hörppäsi olutta.

”Enkä ajattele, kun minä ajattelen nyt ihmistä”, toksautti Hietalan rouva.

”Kuule, paperikassi kestää ihan hyvin kantaa ostokset”, penäsi kuoronjohtaja.

”Kestäähän se”, myönsi Hietalan rouva, ”erinomasesti kestää kantaa kaupan kassalta autoon asti. Se, että sillä autolla ajetaan kilometrien matka kotirappusille, ei saastuta. Eeeeiii, sehän tuo niin raikkaan tuoksun ympäristöön. Van kun autoton, köyhä ja monesti vaivanen, ostaa neljä kiloa jauhoja, kaks kiloa sokeria, kilon markariinia ja vielä vähäsen pottuja ja porkkanoita, niin sitä se paperikassi ei kestä kantaa kahta kilometriä, jonka se köyhä ja autoton joutuu taivaltamaan jalakapatikassa omille rappusilleen. Van se köyhän muovikassi, jolla se ne ostoksensa kantaa, se se saastuttaa niin helevetisti, jotta pittää ihan kansanliike sitä vastaan nostattaa, jottei maalimanloppu tulis justiisa”, pauhasi Hietalan rouva.

”Sinussahan on poliitikon ainesta”, kiusoitteli kuoronjohtaja ja kopautti lasiaan sen merkiksi, että joisi vielä toisenkin.

”Elä sinä höperehä”, tirskahti kahvilanpitäjä ja vaihtoi vähän päästä aihetta:

”On se monella kiehunu velli puuroksi tuossa homokeskustelussa.”

Kuoronjohtaja karahti punaiseksi ja vilkaisi ympärilleen. Hietalan rouva pesi ja kuivasi juomalaseja ja kahvikuppeja ja kääntyili ja touhusi ja jatkoi:
”Muuanni emäntä kuulu puhuvan – sillon kun etuskunta hyväksy parisuhelain – jotta hän ei eroa kirkosta, vaikka vääriä päätöksiä on tehty. Minä ajattelin sitä toisella korvalla kuunnellessa, jotta valtiosta kai sen akan erota pitäsi eikä kirkosta. Eihän se kirkon päätös ollu.”

Kuoronjohtaja ei sanonut mitään. Istui vain punaisena. Oluensakin hän oli melkein unohtanut.

”Nämä avioliittoasiat pitäsi saaha sillähi lailla tasa-arvoseksi, että kaikki avioliitot tulisi juridisesti päteviksi ainoastaan maallisen vallan eessä. Niin se on monessa muussa maassa. Ne jotka haluaa vois käyä lisäksi kirkolliset seremoniat. Sillon minkään kirkkokunnan pappia ei voitasi syyttää, vaikka viis homoparia päivässä vihkisi”, täräytti Hietalan rouva samalla hetkellä, kun sai viimeisen juomalasin kuivatuksi.

Kuoronjohtajan kasvojen punoitus alkoi vähetä.

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: