Kevät, Baal ja pyhä vesi

 

Ugaritista, Baalin temppelistä löydetty Baal-jumalan 1½ metriä korkea, kalkkikivinen reliefipatsas on nykyään Louvren museossa Pariisissa. Professori Tapani Harviaisen ugaritilaisten jumaltaruja esittelevän teoksen kuvitusta.

Kreikkalaisen Nobel-kirjailijan Odisseas Elitiksen (1911 – 1996) surrealistisessa runoudessa ortodoksisen liturgiikan kieli ja kuvasto raamattuviitteineen esiintyvät vahvasti symbolisena ja toisinaan ironisesti etäännytettynä. Pääsiäiskuvaston tapaamme Elitiksen runoelmassa TO AΞION EΣTI (1959, suom. Ylistetty olkoon, 2010).  Sen 4. oodissa toukokuun ruumis on haudattu ”Syvään kaivoon/ he ovat sen sulkeneet/ Pimeys tuoksui/ ja koko Syvyys.// Jumalani Suurmestari/ syreeneissä Sinäkin/ tuoksuit Ylösnousemukselta.”
Syreeni on Kreikassa pääsiäiskukka, paskhaliá (πασχαλιά). Se tulee pääsiäistä tarkoittavasta sanasta páskha (πάσχα), jossa huomaamme tutun pääsiäisherkun kielellisen taustan. Vesi on kaikissa mytologioissa pyhä, ja kirkossa sitä pyhitetään moneen käyttöön: juotavaksi, vihmottavaksi, kastevedeksi. Kaivonkin vesi on taianomaisen pyhää ja raikasta kuin puhjennut kevät kukkineen. Lukitussa kaivossa, kohdussakin sikiää elämä nesteestä ja jatkaa elämäänsä nesteessä, kuin alkumeressä.

 

Elitis yhdistää runouskäsitykselleen tunnusomaisesti kreikkalaisen ja kristillisen mytologian: syvemmin tarkastellen yhteisyys on tässä tapauksessa jo itse myyttitarinoissa. Persefoneen oli vietettävä talvi manalassa, minkä vuoksi luonto suri; siksi puista putosivat lehdet, kukat lakkasivat kukkimasta. Mutta keväällä Persefone sai tulla kesäkaudeksi maan päälle, ja siitä iloiten luonto puhkesi jälleen kukkaan, ja puiden lehdet alkoivat viheriöidä. Paitsi että syvä kaivo on manala, jossa luonto talvehtii, se on myös kristillisessä mytologiassa Kristuksen kalliohauta, tuonela, jonne hän astui alas, ”syviin kuiluihin” ja siellä kaksi yötä ja yhden päivän vietettyään ”nousi ylös kolmantena päivänä”, siis kuolleista, kuolleiden joukosta – ja niin tehden voitti kuoleman. Keväinen luonto ja koko kevät tuoksuu sekä Persefoneen että Kristuksen ylösnousemukselta.

 

 

Ugaritilaisten mytologiassa palvottiin muun muassa sateen jumala Baalia, niin kuin Vanhan testamentin Ensimmäinen Kuningasten kirjakin kertoo. Baal kukisti Kuolema-jumalan (Motun), mutta silti kuolema ei hävinnyt maailmasta. Baal itsekin surmattiin, mutta ugaritilaisten käsitysten mukaan myös Baal nousee kuolleista joka kevät siunaten sateellaan maan, kun luonto herää uuteen eloon.

 

Länsiseemiläisiin kieliin kuuluva, heprealle läheistä sukua oleva ugaritin kieli on eräänlaista muinaiskanaania. Ugaritin kaupunkivaltio nykyisen Syyrian rannikolla eli kukoistuskauttaan 1300 – 1200 eKr. Ugaritilaisten myyttitarinoita on julkaistu suomeksi heidän kulttuuriaan esittelevässä Helsingin yliopiston seemiläisten kielten emeritusprofessorin Tapani Harviaisen ja maisteri Aarre Huhtalan toimittamassa tuoreessa teoksessa Baalin palatsi ja Kuninkaiden suku. Ugaritin jumaltarut (Gaudeamus 2017).  Ugarit löydettiin vasta 1929, ja arkeologisissa kaivauksissa on paljastunut useita Baal-jumalan patsaita ja reliefikuvia.

 

 

Rakkaus yhtyy kuolemaan sekä elämässä että taiteessa. Malcolm Lowry (1909 – 1957) julkaisi eläessään vain pari romaania. Toisessa niistä, Tulivuoren juurella (Under the Volcano, 1947; suom. 1968) hän tarkastelee muun muassa alhoholiriippuvuutta.  Kirjailija sanoo teoksessaan olevan kyse ihmisen kauhistavista voimista, hänen syyllisyydestään ja katumuksestaan sekä hänen loputtomasta ponnistelustaan menneisyyden taakasta kohti valoa. Romaanin pohjalta on tehty samanniminen elokuva vuonna 1984. Guy Gallon käsikirjoituksen pohjalta sen ohjasi John Huston. Alkoholia on kutsuttu toisissa kulttuureissa viinin hengeksi, toisissa elämänvedeksi; vesi on viinin valmistuksessa olennainen osa, muuallakin kuin Kaanan häissä.

 

Lowryn romaanissa tulee esiin myös riippuvuus rakkaudesta, kun Meksikossa konsulina toimiva päähenkilö kertoo nähneensä seinäkirjoituksen: ”No se puede vivir sin amar” [Ilman rakastamista ei voi elää]. Eeva-Liisa Manner (1921 – 1995) käyttää samaa espanjankielistä sitaattia runossaan ”Nada” kokoelmassaan Kuolleet vedet (1977). Mannerin runon nimikin on espanjankielinen (tai venetsianmurteinen), Nada on suomeksi Ei mitään. Kokoelman samassa osastossa on myös Venetsia-aiheinen runo ”Oi Jumala puhdista vedet”, niin että runon otsikon voi nähdä hyvin myös Venetsiaan liittyväksi. Sitä paitsi Mannerin runon kertoja väittää vastaan runon avaavalle replikoijalle: ” ’Sí, se puede’ [Kyllä voi], minä sanoin/ ja pukeuduin mustiin/ viimeisiä naamiaisia varten.”  Rakkaus ja kuolema riippuvat kiinni toisissaan niin Mannerin runossa kuin myös Lowryn postuumissa romaanissa Dark as Grave wherein My Friend Is Laid (1968, Pimeää kuin hauta, jonne ystäväni on laskettu).  Malcolm Lowryn opiskeluaikainen kämppäkaveri Paul Fitte oli halunnut homosuhdetta. Kun Lowry siitä kieltäytyi, Fitte teki itsemurhan. Lowry ei koskaan selvinnyt sen aiheuttamasta surusta, mikä heijastui ensimmäiseen avioliittoon: Lowry pakeni ahdistusta alkoholiin, eikä vaimo hyväksynyt miehensä joutumista alttiiksi homoeroottiselle vetovoimalle.

 

Mannerin kokoelma ja Lowryn romaani liittyvät toisiinsa myös Danten (1265 – 1321) Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan alkusäkeiden kautta. Lowryn romaanissa ne esiintyvät arkistettuna VI luvun alussa ensin italiaksi, sitten englanniksi. Suomennoksessa kohdat kuuluvat: ” – Nel mezzo del perhanan cammino di nostra vita mi ritrovai per… [—] Elämämme keskellä, perhanan elämäntiemme puolimatkassa…” (Suom. Juhani Jaskari.)  Mannerin kokoelmassa on myös runo, jonka nimi on ”18/7 – Erään kansallispäivän muisto”. Väkivaltaa ja sodan tragiikkaa valittavan runon ensimmäisenä säkeenä on Helvetin toinen säe: ”Mi ritrovai per una selva oscura…”, siis italiaksi ilman suomennosta, aivan niin kuin Mannerille on tyypillistä. Manner siteeraa säkeen kokonaisena, Lowrylla se katkeaa kesken. Kolme pistettä ajatuksen jatkumisen merkkinä on kummallakin. Eino Leino suomensi Danten eepoksen alkusäkeet näin: ”Elomme vaelluksen keskitiessä/ ma harhaelin synkkää metsämaata”.

 

 

Kevätkylvöjen aikaan on suoritettu monenlaisia palvonta- ja uhrimenoja niin kristillisissä kuin ei-kristillisissä kulttuureissa. Näille primitiivisille käsityksille pohjautuu Igor Stravinskin (1882 – 1971) baletti Kevätuhri (Le sacré du printemps, 1913). Teoksen viimeisessä osassa nuori nainen tanssii itsensä kuoliaaksi uhrina keväälle. Naisen kuolema on nähtävissä kevään kylvötöihin olennaisesti kuuluvana siemen(t)en kuoleman vertauskuvana. Pina Bauschin (1940 – 2009) koreografiassa nainen ja mies tanssivat aluksi yhdessä, mutta sitten mieshahmo asettuu selinmakuulle käsivarret ylöspäin vastaanottavaisesti kohotettuina naisen jatkaessa tanssiaan yksin. Tanssinsa lopuksi nainen kaatuu kuolleena maahan ja mies taempana laskee kätensä alas kuin sulkisi syliinsä tanssilla itsensä uhranneen naisen – jossain toisessa todellisuudessa. Eroksen ja Thanatoksen, rakkauden ja kuoleman ikuinen ja ihmeellinen liitto!
Muinaissuomalainen kevätriitti on Ukon vakat. Kevätkylvön yhteydessä uhrattiin vakallinen viljaa ja juotiin malja olutta ylijumala Ukolle, joka oli ukkosen ja niin muodoin myös sateen jumala. Ukon juhlan olut valmistettiin kevätsateen kostuttamista jyvistä. Näillä menoilla rukoiltiin suotuisia ilmoja tulevaksi satokaudeksi. Tämä saattoi tapahtua järven tai joen rannalla. Riitin johtaja seisoi vedessä vyötäisiä myöten ja pirskotti vettä ilmaan. Myös palvelusmenoon tanssien osallistuvat vihmoivat vettä toistensa päälle. Tietoja Ukon vakkain juhlasta on vielä kristilliseltä ajalta, niin kuin meille tutun vedenpyhityksen pohjalta helposti ymmärrämme. Jo Mikael Agricola (n. 1510 – 1557) kirjoitti riitistä, että ”se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon”, takasi sään ja viljan kasvun. Sadetta ja hyvää satoa on agraariyhteisöissä tarvittu ja rukoiltu kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina. Muodot ovat saattaneet olla hivenen erilaiset – tai paremminkin, hämmästyttävän yhteneväiset, kuten rituaalista polvistumista, tanssia ja veden pirskottamista.

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: