Palautuspäätöksen saaneet kristityt turvapaikanhakijat hengenvaarassa

11/05/2017

Artikkeli

(Kuva/Photo: Aristarkos Sirviö)

Presidentti Tarja Halonen nosti äskettäin esiin kysymyksen kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden asemasta. Helsingin Sanomien Vieraskynässä hän kirjoitti: ”Ihmisiä ei saa syrjiä turvapaikan tarvetta arvioitaessa uskonnon pohjalta, mutta uskonto voi olla vainon tai syrjinnän syy. Suomessa islaminuskoisia turvapaikanhakijoita on kääntynyt kristityiksi. Heitä ei pidä palauttaa. Ei sen vuoksi, että he ovat kristittyjä, vaan sen vuoksi, ­että islamista luopuminen voi vaarantaa vakavasti heidän asemaansa vanhassa kotimaassaan.”

Järjestöjen raportit kertovat turvattomuudesta

Halonen vetosi viranomaisiin, että he tutustuisivat tarkemmin pakkopalautettavien turvapaikanhakijoiden kotimaiden turvallisuustilanteeseen, ennen kuin palautuksia jatketaan. Halonen esitti, että pakkopalautukset keskeytetään, kunnes turvallisuusselvitykset on tehty. Ylen radiohaastattelussa Halonen korosti, että hänellä ei ole mitään erityistä tietoa, jota viranomaisillakin ei olisi. ”Kansainvälisten- ja eri kansalaisjärjestöjen raportit kertovat karua kieltä esimerkiksi Syyrian, Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteesta”.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ilmoitti julkisuudessa, että pitää presidentti Halosen esiin nostamaa kysymystä kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden käännyttämisestä hyvin ajankohtaisena.

Hänen mukaansa noin 70 prosenttia hallinto-oikeuden käsittelyssä olevista kielteistä turvapaikkapäätöstä koskevista muutoksenhauista on tehty sillä perusteella, että hakija on kääntynyt kristityksi. Suomalaisen oikeuskäytännön muotoutuminen on tältä osin juuri nyt pöydällä, hän sanoi Ylelle. Nerg viittaa Korkeimman hallinto-oikeuden äskeiseen päätöksen, jonka mukaan on kuultava ihmistä ja käytävä kaikki tarkkaan läpi.

Suomessa on rekisteröity noin 40 000 turvapaikkahakemusta, joiden käsittely kestänee vielä kauan.

KHO edellyttää hakijan suullista kuulemista

Simeon ja Hanna -verkkolehdessä julkaistussa kolumnissa kansanedustaja Päivi Räsänen puuttui samaan asiaan. Räsänen kirjoittaa: ”Tuoreessa päätöksessään Korkein hallinto-oikeus painotti, että kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden vakaumuksen aitous on selvitettävä huolellisesti. Merkittävää päätöksessä oli KHO:n määräys siitä, että tänne Iranista tulleen turvapaikanhakijan asiassa on pidettävä suullinen käsittely. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että uskonnollisen kääntymisen aitouden todentaminen edellyttää hakijan itsensä suullista kuulemista ja mahdollisten todistajien kuulemista. Päätöksessä erityisesti huomioitavaa on myös kääntymisen aitouden selvittämisen tärkeys niin omantunnonkysymyksenä kuin elämäntapanakin.”

Kansanedustaja Päivi Räsänen
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa, Halosen lausuntoa siteerattiin mutkia oikoen: ”Halonen vaatii kristityksi kääntyneille islaminuskoisille turvapaikkaa.” Väitettiin, että pikakasteilla luodaan mekanismi, jolla taataan kääntyneille pysyvä oleskelulupa Suomeen. Keskusteluryhmissä turvanpaikanhakijoita ymmärtäneet ovat tulleet kovin epävarmoiksi tuestaan, kun puhe on ollut kastetuista, kristityistä henkilöistä.

Suomen linja turvapaikan myöntämiseen on kiristynyt

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa, että uusia kriteerejä oleskeluluvan saamiseksi ei pitäisi tehdä. Vanhanen puolsi kristityiksi kääntyneiden palautuksia.

”Olisin hyvin varovainen tällaisten periaatteiden muuttamisessa. Ei tehtäisi myöskään uusia vetovoimatekijöitä tänne. En puoltaisi, että tässä suhteessa tehtäisiin uusia kriteerejä arviointimenettelyyn”, hän sanoi.

Virkamiehet tekevät päätöksensä voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan. Nykyinen Juha Sipilän hallitus on kiristänyt turvapaikan myöntämisperusteita merkittävästi entiseen lakiin verrattuna. Poistettu on esimerkiksi ”humanitaariset syyt”, joiden perusteella voitiin aiemmin myöntää muun muassa seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluville tai uskontoa vaihtaneille hakijoille turvapaikka, jos oli todennäköistä, että palauttaminen kotimaahan aiheuttaisi heille kuoleman vaaran.

Keväällä 2015 (ennen turvapaikanhakijoiden määrän merkittävää nousua) runsas 60 prosenttia turvapaikanhakijoista sai turvapaikan Suomesta. Vuonna 2016, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä oli korkeimmillaan, myönnettyjen turvapaikkojen suhteellinen osuus laski noin 35 prosenttiin. Kun käsiteltyjen hakemusten määrä on vuoden 2017 alussa tippunut kolmannekseen vuodenvaihteessa 2015–2016 saavutetusta huipusta, myönnettyjen turvapaikkojen suhteellinen osuus ei ole olennaisesti palautunut, vaan on jäänyt vajaaseen 40 prosenttiin. Ero on noin 25 prosenttiyksikköä. Alkuvuonna 2015 – aikana ennen nykyistä hallitusta ja turvapaikanhakijoiden määrän voimakasta kasvua – turvapaikan sai merkittävästi helpommin kuin nyt.

Vaikuttaa ilmeiseltä, että pelkällä turvapaikanhakijoiden profiilin muutoksella tai lähtömaiden turvallisuustilanteen kohenemisella ei näin suurta ja äkillistä muutosta voi selittää, vaan linjan kiristyminen on tosiasia.

Pääministeri Sipilä vakuutti, viitaten presidentti Halosen huoleen pakkopalautuksista, että Suomi noudattaa Euroopan Unionin linjaa. ”Mutta jos esimerkiksi Ruotsi muuttaa turvallisuusarviota jonkun maan kohdalta, niin tietysti arvioimme mekin asiaa uudelleen”, sanoi Sipilä Ylelle. Pari päivää myöhemmin Ruotsin pääministeri Stefan Löfven perusteli samaa asiaa: ”Noudatamme Euroopan Unionin linjaa palautuksissa ja turvallisuusarvioissa. Mutta jos esimerkiksi Suomi muuttaa arviota, niin tarkastelemme asiaa Ruotsin osalta uudelleen.”

(Kuva/photo: SEN)

Ekumeeniselta neuvostolta kasteita koskevat suositukset

Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) käynnisti syksyllä 2016 yhteistyöneuvottelut Maahanmuuttoviraston kanssa kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Kirkkojen kannalta oli huolestuttavaa, että kirkkojen jäsenet olivat joutuneet turvapaikkapuhuttelussa uskonsa vuoksi kyseenalaiseen valoon. Maahanmuuttoviraston kannalta taas oli hankalaa tietää, kuka oikeasti oli kääntynyt kristityksi ja kuka käytti kääntymistään pelkästään syynä turvapaikan saamiseen. Molempia tahoja huolestuttivat sellaiset kääntymiset, joissa kristityksi kastettu ei tiennyt esimerkiksi kasteen merkitystä. Virastossa on nykyään virkamies, joka on erityisesti perehtynyt kristillisiin kirkkoihin ja niiden perinteisiin ja toimintatapoihin.

SEN:n jäsenkirkot ovat sitoutuneet noudattamaan turvapaikanhakijoihin kasteista yhteisesti laadittuja suosituksia ja laatimaan tarvittaessa lausunnon kristityksi kääntyneelle.  SEN:n suosituksissa todetaan: ”Kaste on kristillisten kirkkojen vahva elementti, joka liittää ihmisen yhteiseen uskoon ja kristillisen yhteisön jäseneksi. Tämä liittäminen ja liittyminen ovat avainasemassa kirkkojen toiminnassa, vaikka kastekäsitykset eri kirkoissa vaihtelevat. Näissä tapauksissa kyseessä on kuitenkin yleisemmin aikuisena toimitettava kaste, jonka perusteet ja käytännöt eri kirkoissa ovat varsin lähellä toisiaan. Kirkoissa ja niiden seurakunnissa on käytössä muun muassa riittävä ja monipuolinen kasteopetus, joka pidetään ennen kastetta. Kasteopetus tai seurakunnan pastorin kanssa käydyt keskustelut vahvistavat käsitystä siitä, kuka kastetaan ja milloin kasteen voi antaa. Kääntyminen kristityksi on oma prosessinsa. Se ei liity turvapaikan saamiseen.”

Eniten kasteita luterilaisessa kirkossa ja helluntaiseurakunnissa

SEN:n jäsenkirkot eivät erikseen tilastoi jäsenrekistereihin jäseniä näiden kotimaan mukaan. Islamista luopuneiden ja kristityiksi kastettujen tarkkaa määrää ei tiedetä. Kirkot ja seurakunnat ovat korostetun pidättyväisiä antamaan tarkkoja tietoja esimerkiksi niistä seurakunnista, joissa kastettuja on ollut runsaasti. Kyse on ennen muuta kastettujen turvallisuudesta.

Suomessa kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita on eniten kastettu evankelis-luterilaisessa ja helluntaikirkossa. Helsingin luterilaisilla seurakunnilla on yhteinen arabiankielisen seurakuntatyön pastori. Kirkon lähetysjärjestöt avustavat seurakuntatoimintaa ”lainaamalla” arabian- ja darinkielisiä työntekijöitä. Helsingin seurakunnat järjestävät arabiankielisiä tilaisuuksia ja tuottavat kirkollista materiaalia.

Helluntaiherätyksen lähetysjärjestö Avainmedia tekee sekä Suomessa että arabimaissa voimakasta lähetystyötä television, radion ja internetin kautta. Lähi-itään ohjelmia välitetään satelliitin välityksellä, ja niitä voi seurata älypuhelimilla. Avainmedia tuottaa 55:llä eri kielellä runsaasti hengellistä materiaalia seurakuntien käyttöön. Herätysliikkeellä on arabian kieltä osaavia työntekijöitä. Tarkkaa kastettujen määrää ei kumpikaan kirkoista ilmoita. Karkea arvion mukaan heitä olisi yhteensä 200 – 500 henkeä. Helluntaikirkkoon kuuluu vain osa helluntaiseurakunnista. Suurin osa niistä toimi itsenäisinä rekisteröityinä uskonnollisina yhdistyksinä, mutta toimivat löyhässä yhteistyössä valtakunnallisesti.

Turvapaikanhakijan kaste norjalaisessa helluntaiseurakunnassa.
(Kuva/Photo:apg29.nu )

Tämän lisäksi Suomessa toimii kymmeniä itsenäisiä niin sanottuja karismaattisia yhteisöjä ja seurakuntia. Niiden toiminnasta ja kasteista ei saatavissa tietoa. Nämä seurakunnat eivät ole yhteydessä SEN:oon eivätkä ole sitoutuneet yhteisiin toimintaperiaatteisiin.

Käytännöt vaihtelevat eri kirkoissa

Luterilaisessa kirkossa islamista luopuneilta edellytetään rippikoulun käyntiä, joka kestää 45 – 60 oppituntia. Tämän lisäksi on erityistä kasteopetusta riippuen kastettavan kristillisen tietämyksen tasosta, ja opetusta luterilaisesta kirkosta. Luterilaisessa kirkossa on huomattu kysymyksessä olevan valtava arvojen ja uskomusten muutos, jos muslimitaustainen ihminen haluaa tulla kastetuksi. Tämä ei tapahdu nopeasti. Niinpä luterilaisessa kirkossa on ohjeistettu seurakuntia hitaaseen prosessiin, jossa pyritään huomioimaan turvapaikanhakijan lähtötilanne mahdollisimman yksilöllisesti.

Helluntaiherätyksessä korostetaan ihmisen sisäisen kääntymisen ensisijaisuutta. Lisäksi kastettavalta edellytetään ”riittävää kulkemista yhdessä seurakunnan kanssa”. Taustalla on helluntailainen kasteoppi. Siinä ihmisen on hengellisen heräämisen jälkeen todistettava uskostaan seurakunnassa, ennen kuin hänet voidaan kastaa.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntiin on liitetty kasteen ja mirhalla voitelun mysteerioiden kautta vain ”joitakin yksittäisiä henkilöitä”, vahvistetaan kirkosta. Seurakuntien jäseniksi on otettu viime vuosina ehkä parikymmentä, lähinnä Syyrian tai Irakin alueilta paenneita, Antiokian patriarkaattiin kuuluneita kristittyjä. Ortodoksisessa kirkossa vaaditaan islamista luopuneilta katekumeniopetukseen osallistumista, joka useissa seurakunnissa kestää noin vuoden. Lisäksi edellytetään erillisiä keskusteluita papin kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään kastettavan kummin valintaan ja hänen kielitaitoonsa. Papeilla ja piispoilla on valta nopeuttaa prosessia perustelluissa tapauksissa.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsenkirkoissa tiukin prosessi kääntyneen kastamiseksi on roomalais-katolisessa kirkossa. Kirkolla on tarkasti säädetty prosessi, joka kestää yleensä reilun vuoden eikä siitä yleensä poiketa. Kaksi tai kolme vuottakaan ei ole poikkeus. Katoliseen kirkkoon ei ole tiettävästi kastettu yhtään islamista luopunutta turvapaikanhakijaa. Sen sijaan Suomen katolisen kirkon jäseniksi on viime vuosina otettu satoja Syyrian ja Irakin alueilta paenneita katolisia uskovia.

(Kuva/photo: CMC)

Islamista luopumista seuraa kuolemanrangaistus

Islamista luopunut on murtäd, luopio. Islamissa se on synti, jota ei saa anteeksi. Se on ainoa asia, jota Jumala ei voi antaa anteeksi. Käytännössä kristinuskoon kääntynyt joutuu luopumaan myös perheestään ja suvustaan, koska on aiheuttanut suuren häpeän. Joissakin maissa, kuten Saudi-Arabiassa ja Iranissa, islamista luopuminen on otettu mukaan maalliseen lainsäädäntöön. Tähän rikokseen syyllistyneelle langetetaan kuolemanrangaistus. Niissäkin maissa, joissa maallinen lainsäädäntö ei suoraan määrää kuolemanrangaistusta, lakia sovelletaan kuitenkin sharia-lain hengessä ja luopiot saatetaan kivittää tai hirttää. Irakissa, jossa ei ole toimivaa oikeuslaitosta perhe, suku, klaani tai yhteisö turvautuu usein oman käden oikeuteen.

Samanlainen kohtalo odottaa niitä palautettavia turvapaikanhakijoita, jotka ovat paljastuneet homoseksuaaleiksi.

Kääntymistä edeltää usein pitkä harkinta

Haastattelemani kirkkojen työntekijät kertoivat, että joskus vain tutustumiskäynti kirkossa tai osallistuminen seurakunnan järjestämän kerhon toimintaan on aiheuttanut painostusta ja uhkailua vastaanottokeskuksissa. Yhteydenpito kirkon edustajaan on muutamissa tietoon tulleissa tapauksissa johtanut pahoinpitelyihin. Uskonnonvapausloukkauksiin ovat syyllistyneet myös jotkut vastaanottokeskusten muslimityöntekijät. Sisäasiainministeriön mukaan kyseessä on yksittäistapaukset.

Kirkkojen työntekijät kertoivat hyvin samankaltaisesti, että pääasiassa kristityiksi haluavilla on ajatus hautunut mielessä pitkään. Monet kertovat salaa kuunnelleensa tai seuranneensa kristillisiä ohjelmia netin tai satelliitti-TV:n kautta. Useissa arabimaissa viranomaiset pyrkivät estämään näiden ohjelmien näkymisen ja ovat säätäneet niiden katselemisesta rangaistuksia. Joillekin pääsyy lähteä Irakista tai Syyriasta on ollut halu päästä kristittyyn maahan turvaan ja kääntyä kristityksi.

Syyriasta paennut 23-vuotias opettajaksi opiskellut nainen kertoi puhelinhaastattelussa, että hän on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja jää Suomeen. Hänet on kastettu viime vuonna joulun alla. Hänellä oli ollut Syyriassa ollessaan useita kristittyjä ystäviä. Heidät kaikki ISIS hirtti naisen kotikaupungissa. Tällöin hänessä oli kypsynyt raskas päätös lähteä Turkin kautta pakoon ja jättää sairas äiti ja pommituksissa vammautunut sisar kotiin. Äiti oli kannustanut tytärtä lähtemään. Nyt sekä äiti että sisar ovat Syyriassa kuolleet, ilmeisesti kotikaupungin pommituksissa.

Niin ikään kaksi Syyriasta Suomeen saapunutta turvapaikanhakijaa, alle kolmekymppiset miehet, kertoivat pohtineensa islamista luopumista ja maasta lähtöä pitkään. Miehet ovat serkuksia, ja kummallakin on Syyriassa kristittyjä ystäviä, joiden kohtaloista he eivät tiedä mitään. ISIS oli tuhonnut kaupungin kirkot ja vanginnut kaikki kristityt. Serkukset käyvät rippikoulua ja haluavat päästä kasteelle. Nuorempi serkuksista kertoi, että oli nuorena nähnyt Syyrian televisiossa, kun Tanskan lippuja poltettiin Muhammed–pilapiirroskohun aikana. Tällöin oli hänelle syöpynyt mieleen, että maan, jolla on risti lipussaan, täytyy olla hyvä paikka. Ja he olivat pakomatkallaan pyrkineet maihin, joilla on ristilippu. Kreikka oli ensimmäinen, mutta sieltä he joutuivat vaeltamaan Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. Vanhempi serkuksista huomautti: ”Missään maassa matkan aikana eivät islam–seurakunnat tarjonneet meille apua. Ainoastaan käskivät osallistumaan koraanikouluun. Ne, jotka meitä auttoivat, olivat kirkkojen väkeä. Ne eivät puhuneet mitään pahaa islamista, vaan olivat vain kiinnostuneita, kuinka me pärjätään. Eikä täällä Suomessa ketään tapeta siksi, että on toisessa kirkossa, tai siksi, että on shiia tai sunni.”

Molemmat miehet odottavat turvapaikkapäätöstä.

(Kuva/photo: orthodox.net)

Elämän ja kuoleman kysymys

Open Doors –järjestö on julkaissut useita kattavia raportteja, joissa on selostettu tilannetta esimerkiksi Iranissa, Irakissa, Somaliassa, Pakistanissa, Jemenissä, Syyriassa ja Afganistanissa. Raporttien mukaan kaikkiin edellä mainittuihin maihin palautetut kristityiksi kääntyneet turvapaikanhakijat ovat joutuneet vainotuiksi ja tapetuiksi.

Turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekevien seurakuntien työntekijät toivat haastatteluissa esiin hyvin samansuuntaisen näkemyksen: maahanmuuttovirasto ja yleinen keskustelu kristityiksi kääntyneiden osalta ei näe metsää puilta. On selvästi jumiuduttu pohtimaan kastettujen kristillisen vakaumuksen aitoutta ja syvyyttä, kun pitäisi nähdä asia elämän ja kuoleman kysymyksenä! Tai kuten eräs haastatelluista papeista totesi: ”Jos joku on saanut ´pikakasteen´ jossain yhteydessä ja sen turvin hakee muutosta turvapaikkapäätökseen, mitä sitten? Kasteen otettuaan hän on ottanut valtavan riskin joka tapauksessa. Riski, että hänet palautuksen jälkeen tapetaan, on todellinen! Jos ei löydy oikeaa pykälää pelastaa hänet kuolemalta, kävisikö vaikka Suomen perustuslaki?”

(Kuva/Photo: CMC)

Tässä palataan jutun alkuun: presidentti Halonen vetosi, että kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden palautukset keskeytetään, kunnes on selvitetty palautettavan turvallisuus vanhassa kotimaassaan.

 Suomen perustuslaki, 7. pykälä:

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

 

Aristarkos Sirviö

 

Artikkelia varten haastattelin puhelimitse Suomen Ekumeenisen Neuvoston, evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon, katolisen kirkon ja helluntaikirkon työntekijöitä ja kolmea turvapaikanhakijaa. Asian erityisen arkaluonteisuuden, haastateltujen turvallisuuden ja luottamuksellisten asioiden käsittelyn johdosta haastateltujen nimiä ei ole mainittu.

, , , , , , , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: