Musiikki vie jouluun

20/12/2017

Jouluna2017, Musiikki

Carlo Saraceni : Pyhä Cecilia ja enkeli
Pyhä Cecilia on musiikin ja erityisesti kirkkomusiikin suojeluspyhä.
(Kuva/photo: Risto Nordell )

Radion Riston Valinta  -ohjelman  isäntä Risto Nordell vie Simeonin ja Hannan lukijat keskelle eurooppalaista joulumusiikkia.  Kuuntele Riston musiikinvinkit nyt suoraan Youtube – linkeistä.

 

Joulun valo kajastaa jo lähellämme. Kun jouluhyörinän aikanaan tulee laantua, jää meille musiikki, enkelten laulu, vuosisataisten tähtitarhain takaa.  Sille meidän tulee antautua ja sen herkkyyttä meidän tulee vaalia Jumalan kunniaksi ja sielumme virkistykseksi.

Minun jouluni on rakennettu musiikin lisäksi tuoksuista, tunnelmista ja muistoista, mutta ennen kaikkea monien asioiden toistosta vuodesta toiseen. Perinteet eivät kahlehdi, päinvastoin; ne antavat ainakin illuusion kaiken jatkuvuudesta, kaiken muuttumattomuudesta. Siitä meille todistaa joka vuosi myös kauniilla tavalla Michael Praetoriuksen Es ist ein Ros entsprungen.

Oi ruusu Iisain juuren Oi,  ruusu Iisain juuren, nyt kukkaan puhkesi. Myös pyhä kirja suuren, tään ihmeen ennusti. Tuo kukka suloinen valaisee loistollansa, yön synkän, talvisen

Miten huumaava vaikutelma syntyykään kun ikivanhan joululaulun ensimmäinen säe lauletaan aluksi yksiäänisenä ja kun sitten musiikki syntyy täydeksi yksinkertaisen harmonian ja moniäänisyyden kautta.

https://www.youtube.com/watch?v=xZ_WIZ29yysv=xZ_WIZ29yysUSIIKKI

Mutta  käykäämme nyt Leipzigin Tuomaskirkkoon.  On joulupäivän aamu vuonna 1725. Johann Sebastian Bach on saanut juuri valmiiksi uuden joulukantaattinsa Unser Mund sei voll Lachens.  Suurin osa kantaatin musiikista on uutta materiaalia, mutta alkukuorossa Bach käyttää nerokkaasti hyväkseen   D-orkesterisarjansa uhkean juhlavana soivaa   alkusoittoa. Lauluosuudet fuugajaksoissa ovat osittain sävellettyjä, mutta Bach käyttää niissäkin hyväkseen saman orkesterisarjan jousi – ja oboestemmoja. Yhtä kaikki, tuloksena on trumpetteineen ja patarumpuineen juuri sellaista joulumusiikkia joka juhlavuudessaan  ja vakaudessaan täyttää minulle parhaan mahdollisen musiikin ankarat ja ehdottomat vaatimukset.

Kuvitelkaamme millaista mahtoi olla Leipzigin Tuomaskirkossa varhain jouluaamuna: kylmää, kosteaa, huonosti valaisevia vahakynttilöitä, tungosta, hermostumista ja äreyttä kenties, mutta varmasti myös luja sidettä kristinuskoon ja joulun sanomaan. Kenties kulttuurista ankkuroitumista sellaiseen vuosisataiseen perinteeseen, jonka on kadonnut niin meidän aikamme henkisestä kuin hengellisestäkin elämänmenosta.

https://youtu.be/y2GBmjeFAv8

Bachin jälkeen meille ilmestyy Venetsian Pyhän Markuksen kirkon mestari Claudio Monteverdi, hän, jonka me muistamme ennen kaikkea barokkioopperoistaan, mutta myös taivaallisen kauniista kirkkomusiikista, sellaisesta, jonka kirkasotsaisuus ja viattomuus käy syvälle sielun sopukoihin.  Voi miten sydämeenkäyvästi Emma Kirkby, kaikkein barokkilaulajien hyvä äiti, laulaa Monteverdin motetin Exulta Filia  Sion, Riemuitse tytär Siion.!  Musiikki on kaukana siitä pompöösistä ja hieman raskaasta poljennosta, joka on Händelin tutussa saman nimisessä laulussa. Monteverdin Exultate on kuin koko ajan lentoon lähdössä ja se on täynnä hurmaavia juoksutuksia ja korukuvioita. Varsinkin lopun Halleluja -jakso on aseista riisuva. Tällaisen musiikin edessä olen kirjoittamistani täysin edesvastuuttomassa mielentilassa.

https://www.youtube.com/watch?v=PlDEMS7iBWk

Jos Monteverdin musiikki edustaa etelän eleganssia ja myös tietynlaista aistillisuutta, pohjoisempien koordinaattien säveltäjien joulumusiikki on hivenen vakaampaa ja juhlallisempaa. Yksi tällaisista säveltäjistä on  Johann Schelle, Tuomaskanttori ennen Johann  Sebastian Bachia.   Schellen joulumusiikki tuoksuu minusta glühweinilta. Se tuoksuu myös marsipaanilta ja saksanpähkinöiltä, joita isoäitini tarjoili kiiltävistä hedelmäkulhoista lapsuuteni päivinä.  Schelle kantaatti Vom Himmel hoch, kam der Engel Schar, on luterilaisen joulun ikiaikaisen symbolin, enkeli taivaan – melodian pohjalle sävelletty koraalikantaatti. Sen kuudessa säkeistössä Schelle käsittelee  tuttua teemaa kekseliäästi  varioiden. Heti ensimmäisen säkeen juhlavat vasket ja patarummut vievät meidän suuren juhlan ytimeen: Enkelien joukko ilmestyy taivaalta paimenille ja sanoo,  suloinen lapsonen makaa seimessä Beetlehemissä,   Daavidin kaupungissa !

https://www.youtube.com/watch?v=Cdr34pSPopg

Yksi rakkaimmista joululevyistäni on Christmas with Tallis Scholars.  Sen kantta koristaa Filippino Lippin renessanssimaalaus, jossa Itämaan viisaat kunnioittavat vastasyntynyttä.  Levyn aarre on Thomas Tallisin messu Puer natus est nobis, vuodelta 1554. Joulunillan kääntyessä vihdoin yön rauhaksi, tiedän mikä levy soi erää soukkalaisen  kerrostalohuoneiston olohuoneessa, joulukuusen katveessa, siinä lempinojatuolissa  täyteläisen punaviinin saattelemana.

https://www.youtube.com/watch?v=SbCDqGQ_ohs

 

Risto Nordell

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: