Karppanen: Ahdasta ja pimeää on vintillä

08/02/2018

Karppanen

(Kuva/photo: pinterest.com)

Mies (M): Äärifeministit vaativat Aino-tarua esittävää Gallen-Kallelan maalausta pois Ateneumin taidemuseon seinältä. Se kuulemma häiritsee seksuaalisesti. Mutta eihän se häirintää ihannoi. Niin kuin ei Juhani Ahokaan ihannoi naisen alisteista asemaa, vaikka sitä kuvaakin Papin rouvassa. Ja onko Aino realistinen maalaus? Entä jos se kuvaa ihmisen salaisia toiveita. Poistuvatko ne sensuurilla?

Nainen (N): Ehdotukset hienon maalauksen poistamisesta osoittavat täydellistä tietämättämyyttä laajasta ja rikkaasta Aino-tarustosta, josta Gallen-Kallela kuvaa triptyykissään vain paria aihelmaa. On myyttitarinoita, joissa Väinämöinen suree ja katuu tekoaan. Onneksi museonjohtaja on luvannut Ainon säilyvän katsottavana. – Kemin kaupunginhallitus päätti äänestyspäätöksellä poliittisin perustein vuonna 1974 olla tilaamatta seuraavaksi vuodeksi Aku Ankkaa kaupungin kasvatusneuvolaan. Helsingin nuorisolautakuntakin lopetti Aku Ankan tilauksen nuorisotiloihin vuonna 1977. Oliko syynä Aku-sedän rivo housuttomuus, rahapula vai kapitalismin kritiikki, on toisarvoista; päätökset olivat mielipuolisia.

M: Kun stallarien dogmaattinen estetiikka ei ole Suomessa enää hegemoniassaan, alkoivat nyt uudet taidevainot.

N: Niin, kirjarovioita pystyyn vain!  Ja kirjastoista pois kaikki vähänkin seksuaalisuuteen vivahtava kirjallisuus. Maalaiskansakoulussa oli 1960-luvulla kunnan pieni piirikirjasto, josta me koululaisetkin saimme lainata. Paitsi yhtä: sen nimi oli Avioliitto ja sukupuolielämä tai jotain sensuuntaista. Siitä seurasi se, että kukin vuorollaan järjestäjänä ollessaan ahmi sitä välitunnilla. Se kirja olisi pitänyt piilottaa tai hävittää häiritsemästä seksuaalisesti. Ja oliko sen lukeminen maalaisisännille ja -emännillekään tarpeen? Saattoi jäädä lehmät lypsämättä, hyvä ettei astuttamatta.

M: Entäpä Tom of Finland? Lakanat, kortit, postimerkit? Selvää seksuaalista häirintää! Näin heteromiehen näkökulmasta.

N: Ja elokuvat. Yleisradio ei esittänytkään jo ohjelmatietoihin merkittyä ja monen odottamaa Lauri Törhösen elokuvaa. Liekö sisältänyt seksuaalista häirintää sen enempää kuin moni muu elokuva.

M: Taisi häipyä myös Törhösen toinen, jo esitetty elokuva Riisuminen Areenasta. Moni pettyi, kun leffa ei enää ollutkaan katsottavissa, semminkin jos ei ollut sitä ennen nähnyt. Ei niitä kielletty taideteoksen sisällön takia, vaan ohjaajaan kohdistetun kohun vuoksi. Yleisradio on niin tekopyhä ja moralisoiva, ettei pysty erottamaan teosta tekijästä.

N: Saman logiikan mukaan pitää kieltää Strindbergin näytelmät, Heideggerin filosofiset kirjoitukset ja niiden tutkimukset…

M: Oliko Heideggerkin seksuaalinen häirikkö?

N: Ei, vaan natsisympatiain takia.

M: Niin tosiaan, onhan meilläkin Koskenniemen koko hieno ja syvällinen runous mollattu pelkästään kirjailijan poliittisten ajatusten ja toiminnan vuoksi.  Taikka toiselta suunnalta Matti Rossin.

N: Entäpä melkein alaston Kristus ristillä maalauksissa ja veistoksissa? Voiko irstaampaa keksiä? Äkkiä pois häiritsemästä!

M: Mutta mitäs sanot Raamatusta? Hesekielin kirjan 23. luku kertoo kahdesta riettaasta sisaresta Oholasta ja Oholibasta, kuinka heidän luo tuli miehiä, ”komeita nuorukaisia kaikki”. Miehet ”likistelivät heidän tytönrintojaan, hivelivät heidän nännejään” ja paljastivat heidän häpynsä, ja näillä himokkailla miehillä ”oli jäsen kuin aaseilla ja vuoto kuin orheilla”.

N: Sanoitko sinä tosiaan… oooh, oooh… orheilla?

M: Niin täällä seisoo. Så står det här.

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: