Joonan kirja: ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee, niin kuin minä opetan!”

09/03/2018

Artikkeli

(Kuva/photo: Orthodox Arts Journal )

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Joonan kirjan pääsanoma on siinä, että hän oli suuren kalan vatsassa kolme päivää ja yötä, Jeesuksen haudassa olon metaforana, ja näin asian esittää Matteuksen evankeliumi (12: 39-40). Ehkä Joonalla on kuitenkin muutakin sanottavaa meille. Joona oli saanut Jumalalta tehtävän, mutta pakeni sitä: ”Hän astui laivaan päästäkseen meren yli pois Herran ulottuvilta. Laivan ehdittyä ulapalle Herra nostatti ankaran myrskyn.” Joona ymmärsi, että myrsky oli tullut hänen tottelemattomuutensa tähden, koska hän oli kieltäytynyt viemästä Sanaa Niniveen.

Merimiehet saavat tietää, että Joona on taivaan Jumalan profeetta. He kysyvät Joonalta: Mitä meidän pitäisi tehdä sinulle?  Joona käski merimiehiä heittämään hänet mereen, mutta nämä eivät olleet vielä ihan valmiita siihen. Mitä heille siitä seuraisi, jos he tarttuisivat maailman Luojan ja Jumalan lähettilääseen? Merimiehet yrittivät toteuttaa molempia: pelastaa miehen ja tyynnyttää myrskyn, siksi he jatkavat soutamista. Mutta siitä ei ollut apua. He eivät voineet pelastaa molempia. Heidän oli valittava. Heidän tuli päättää, suojelevatko he Joonaa, joka sai Jumalalta Sanan, vai suojelevatko he Sanaa, jonka mies sai. He päättivät: Joona on uhrattava.

Se joka katsoo asiaa ihmisten näkökulmasta, ajattelee että Jumala on epäreilu tai epäinhimillinen näin tehdessään. Mutta ei ole meidän asiamme miettiä, onko Jumala reilu vai ei, sillä hän on Jumala joka tekee mitä tahtoo. Ihminen joko tottelee tai ei tottele. Sinun tehtäväsi ei ole miettiä, tekikö Jumala oikein vai väärin. Sinun osanasi on vain hyväksyä tai olla hyväksymättä Jumalan teot.

Usein papit joutuvat saman ongelman eteen kuin profeetat aikanaan:  joko opetat Jumalan Sanan sellaisena kuin se sinulle annetaan Raamatussa, ja saat mahdollisesti ihmisten vihat niskaasi, kun nämä haluaisivat muuttaa Sanan oman näkökulmansa mukaiseksi.  Papin on oltava valmis siihen, että hänet heitetään veneestä – eli seurakuntalaiset hylkäävät hänet.  Pelastaako hän siis itsensä ihmisten silmissä vai onko hän Sanan uskollinen palvelija? Joonan kirjassa merimiehet ovat vastuussa tämän miehen kuolemasta, kun he heittävät hänet mereen. Mutta näin tehdessään he asettavat itsensä Jumalan armon varaan.  Kun myrsky heti tyyntyy, he huomaavat, että Jumalan Sana on voimallinen, ja he pelkäävät Jumalaa ja uhraavat hänelle. He ymmärtävät, että Sana, jonka profeetta tuo, on tärkeämpi kuin profeetta.  Saman näemme Jeesuksen elämässä ja kuolemassa: niillä ei ole merkitystä ilman sitä Sanaa, jonka hän on tuonut. Opetus jatkuu, vaikka sen tuoja on poissa. Sana jatkaa elämäänsä. ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” (Matt. 24:35)

Jos sodan uhatessa mies saa palvelukseen astumismääräyksen, ei hän ensimmäiseksi ala miettiä, onko määräyksen tuoja, ”postimies”, tarpeeksi hyvä ihminen. Postimies voi olla ihan typerys, mutta määräystä on silti noudatettava, jos ei aio saada ikävyyksiä itselleen. Raamattu on postia Jumalan valtakunnasta. Siinä ei auta se, että Sanan tuoja on syntinen, tai vaikkapa ylimielinen. Tärkeää on se, että hän tuo viestin juuri sellaisena, kuin se on hänelle vietäväksi annettu.

Useinkaan me emme halua tulla oikaistuksi, joten sanomme: Mikä sinä olet tuomitsemaan!  Emme myöskään halua ottaa vastaan opettajan opetusta ja syyksi sanomme sen, ettei hän itsekään noudata mitä opettaa.  Ne jotka todella haluavat noudattaa Jumalan tahtoa, eivät voi näin ajatella. Kielto ”Älä tuomitse”, ei ole tarkoitettu kaikkia varten. Se on tarkoitettu sinulle. Opettaja, joka sinua oikaisee, on vain sananviejä, jonka toimeksiantaja on Jumala.  Joko otamme vastaan viestin Jumalalta hänen lähettämänsä viestinviejän (profeetan) välityksellä ja kadumme sitä, mistä viesti meitä nuhtelee, tai puolustaudumme väittämällä, ettemme ole tehneet mitään väärää.  Usein jatkamme itsepuolustusta niin pitkälle, että näemme toisissa ne viat, jotka itse asiassa ovat meissä. Opetuksen tarkoitus ei kuitenkaan ole, että tuntisimme itsemme mahdollisimman syntisiksi, vaan tajuamalla oman puutteellisuutesi alat olla armollinen muille.

(Kuva/photo: orthodox.net)

Suuri kala nielaisee Joonan, ja koska hänellä on vielä tarinassa opittavaa, ja Joona palautuu takaisin maan päälle. Mutta meille osoitetaan, että tarinassa nuo vieraat merimiehet ymmärsivät paremmin Jumalan sanan merkityksen kuin Jumalan profeetta Joona.

Merja Merras

 

Lähde: ephesusschool.org/podcast: Remedial Prophecy by Fr. Marc Boulos & Dr. Richard Benton

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: