Jumalan palvelija vai Jumalan orja? Orjuus Raamatussa

22/03/2018

Artikkeli

Varakas roomatar menossa kylpylään. Hänen tarvikkeitaan kantavat orjat laatikoissa.
(Mosaiikki Villa Romanassa, Piazza Amerinassa, Sisiliassa – arviolta 320 eKr.Kuva/photo: pinterest.com )

Antiikin aikana suurin osa kansasta oli orjia. Vapaita miehiä oli vähän, ja naiset olivat sitäkin harvemmin vapaita. Enimmäkseen naiset olivat miestensä alaisia ja tarvitsivat miehen luvan kaikkeen kodin ulkopuoliseen toimintaan. Suurimman osan kansasta muodostivat sotilaat, palvelijat ja orjat. He olivat aina jonkun alaisia: sotilaat noudattivat esimiestensä käskyjä, palvelijat tekivät palvelustyötään herransa tai rouvansa alaisuudessa. Orjat taas olivat isäntänsä tai emäntänsä omaisuutta, jolle nämä saivat tehdä mitä halusivat.

Lapsetkaan eivät olleet vapaita. Vaikka he saattoivat olla vapaan miehen jälkeläisiä, heistä tuli tämän lapsia vasta sitten kun isä oli ottanut heidät polvelleen ja siten hyväksynyt hänet lapsekseen. Jos isä ei tätä tehnyt, lapsi jätettiin kuolemaan. (Polvi on latinaksi genu, ja siitä on johdettu sana generation eli sukupolvi.) Joskus perheen pää (paterfamilias) päätti adoptoida itselleen perillisen, jos joku mieleinen poika tai mies osui kohdalle. Tämä oli varsin yleistä Roomassa. Itse asiassa kaikki Rooman lapset olivat isänsä adoptoimia, joko genu menetelmällä tai adoptiolla.

Orjuus oli antiikin aikana ja sitäkin ennen luonnollinen tapa saada vapaalle miehelle sopimattomat raskaat työt tehdyksi. Olipa kyseessä orja tai palvelija, he molemmat olivat samassa asemassa, ei-vapaita. Toiset olivat enemmän sidottuja isäntäänsä, toiset saivat palkkaa ja sikäli olivat arvostetummassa asemassa. Orjat olivat Rooman valtakunnan talouden ja sotilasmahdin kannalta välttämättömiä. Kuitenkin heitä voitiin nimittää korkeisiinkin valtion virkoihin heidän osoittamansa neuvokkuuden ja uskollisuuden tähden. Myös kodeissa oli eri arvoisia orjia. Oli oikonomos eli taloudenhoitaja ja oli paidagogos eli lasten valvoja ja opettaja. Oli keittiöorjia, mutta myös puutarhaorjia, jotka pitivät huolta talon puutarhasta. Eri tehtävissä toimivat orjat olivat talouden perusta, ja siksi heitä oli paras kohdella ainakin siedettävästi, jollei hyvin. Orjat saivat isännältä ylöspidon, joten ei orjan elämä aina niin kurjaa ollut. Elannon hankkiminen omin voimin olisi tuona aikana ollut hyvin vaikeaa.

Orjia työssä juhlassa. Roomalainen maalaus.
(Kuva/photo: research-methodology.net )

Kukaan ei siis voinut olla varma mistään; kovaa oli meno meidän näkökulmastamme katsottuna. Siksipä Paavali kehottaa 1.korinttilaiskirjeessään: ”Jokaisen tulee pysyä siinä osassa, jossa hän oli kutsun saadessaan. Jos olit orja, älä siitä välitä. Vaikka voisit päästä vapaaksikin, pysy mieluummin orjana. Se, jonka Herra on kutsunut orjana, on näet Herran vapauttama.” (7:21-22) Efesolaiskirjeessä hän erikseen muistuttaa orjia tekemään työnsä auliisti ja isäntiä kohtelemaan hyvin orjia. ”Tiedättehän, että teillä ja heillä on taivaassa sama isäntä, joka ei tee eroa ihmisten välillä”. (6:5-9)

Vanhassa testamentissa puhutaan myös orjista, olivathan nämä yleisiä kaikkialla maailmassa: ”Kaikki israelilaiset ovat minun omaisuuttani. Minä toin heidät pois Egyptistä, ja siksi heitä ei saa myydä niin kuin orjia myydään… He kuuluvat minulle, joka toin heidät pois Egyptistä… Älä pane israelilaista orjantyöhön… orjanne teidän tulee ostaa muilta kansoilta.” (3.Moos. 25:42-) Tässä tarkoitetaan, että Jumala tosin vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta, mutta vain tehdäkseen heistä omia orjiaan/palvelijoitaan.   Paavali kertaa tämän Roomalaiskirjeessä kasteesta puhuessaan: ”Kun olitte synnin orjia, ette voineet palvella vanhurskautta… mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän.”  (6:16-23).

Heprean sana ’ebed  ja kreikan kielen sana doulos tarkoittavat sekä orjaa että palvelijaa. Asiayhteydestä käy ilmi, kumpaa tarkoitetaan. Näissä kielissä on myös muita sanoja osoittamaan erilaisia palvelutehtäviä. Me mielellämme käännämme orjat palvelijoiksi, koska orjuutta ei nykyisin juurikaan ole, ja tätä ovat Raamatun kääntäjätkin ajatelleet. Mutta selittävä käännös alkutekstistä vie aina pois mahdollisuuden ymmärtää tekstiä niin kuin aikalaisten oli tarkoitus se ymmärtää. Paavalilla ei ollut tätä ongelmaa. Hän ymmärsi heti, mitä Vanhan testamentin sana Israelista Jumalan orjina merkitsi.

Kun kristityistä puhutaan Jumalan lapsina, on taustalla ajatus siitä, että Jumala on hyväksynyt heidät lapsikseen. Ei siis niin, että heillä olisi automaattisesti lapsen oikeudet, kuten meidän yhteiskunnassamme asia on. Lapsikin oli siis omalla tavallaan isänsä orja. Kanssaperillinen taas tarkoittaa sitä, että henkilö on asemassa, jossa hän voi periä, mutta perintö voi mennä sivu suun, jollei perillinen elä perinnönjättäjän mielen mukaista elämää. Ainahan saattoi adoptoida uuden, mieleisemmän perillisen.

(Kuva/photo: pinterest.com)

Kirkkoslaavin kielessä tapaamme vielä termin Jumalan orja. Esimerkiksi Valamon luostarin hautausmaalla lukee vanhojen venäläisten munkkien hautakivessä rab bozhij eli Jumalan orja. Tässä on Raamatusta omaksuttu ajatus, että munkki on lupauksensa myötä tullut Jumalan orjaksi. Jumala on hänen isäntänsä, joka käskee häntä, ja hän tottelee. Käsky tapahtuu luostarin esimiehen suulla. Munkin hiuksia leikataan orjaksi tulemisen merkiksi. Itse asiassa myös kasteessa tapahtuva hiusten leikkaus merkitsee samaa: kastetusta on tullut sen Jumalan orja, jonka käskyjä hänen tulee tästedes noudattaa.

(Kuva/photo: orthodox.net)

”Jokainen pysyköön Jumalan edessä siinä osassa, jossa oli kutsun saadessaan.” (1.Kor.7:24) Emme muuta paikkaa tai tilaa jossa olemme, mutta muutamme Herraksemme toisen. Ja tämä Herra on hyvä. Meillä ortodokseilla on tämä traditio hallussamme: me käytämme Jumalasta nimeä monos filantropos, ainoa hyvä ja ihmisiä rakastava. Kristittyjen tulisi siis aina muistaa, kenelle he kuuluvat, ja noudattaa rakastavan isänsä määräyksiä, jotka on kirjoitettu Jumalan kunnioittamisen ja lähimmäisenrakkauden lakiin.

 

Merja Merras

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: